Risto Volasen kotisivu

(Annukka Kaarelan Haastattelu joulukuun Suomenmaassa.)

Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä eduskunnassa tuli viime perjantaina kuluneeksi 102 vuotta. Joulukuun kuudetta vietettiin itsenäisyyspäivänä ensimmäisen kerran vuonna 1919, joten itsenäistä maata juhlittiin nyt sadannen kerran.

Historiantutkijana Risto Volanen on seurannut ihmetellen sitä, miten itsenäistymiseen johtaneita vaiheita on juhlavuonna ja sen jälkeen käsitelty julkisuudessa. Hänen mielestään Suomen vuosien 1917–1922 historiasta on annettu todellisuudelle vieras julkinen kuva.

– Juhlavuodessa oli paljon ilonpitoa, joka tottakai kuuluu siihen, mutta Suomen itsenäistymisen historian ratkaisevien vaiheiden käsittelyssä epäonnistuivat sekä valtio että media, Volanen toteaa.

Volanen on käynyt itsenäistymiseen johtaneet käänteet yksityiskohtaisesti läpi kirjoissaan Suomen synty ja kuohuva Eurooppa sekä Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa. Hänen mukaansa julkisuudessa on peitelty erityisesti Maalaisliiton merkitystä tapahtumissa.

Volanen muistuttaa, että puolueen ja varsinkin Santeri Alkion rooli oli ratkaiseva. Pietarissa marraskuun 1917 alussa tapahtunut vallankumous oli vaarassa heti levitä Suomeen, mutta se torjuttiin, kun Alkio esitti 15. marraskuuta korkeimman vallan siirtämistä eduskunnalle.

Myös kevään 1918 sisällissotaan johtaneita tapahtumia on käsitelty Volasen mielestä julkisuudessa puutteellisesti. Painopiste on ollut vallankumouksen tekijöiden puolella eikä ole muistettu, että kyseessä oli SDP:n silloisten puolue-elinten päätöksillä tehty vallankumousyritys demokraattisen, itsenäisen hallituksen kaatamiseksi.

– Sen torjui keskeisesti nimenomaan tasavaltainen maalaisliittolainen väki, joka muodosti hallituksen joukkojen lukumääräisen enemmistön.

Monarkistien perinteitä seuraavat taas ovat Volasen mukaan yrittäneet vähätellä syksyn 1918 tapahtumia ja väittävät kuningasmielisten ajaneen Suomeen vain muodollista monarkiaa.

– Sehän ei pidä paikkansa, vaan kyseessä oli selvä vallankaappausyritys saksalaisen kuninkaan hyväksi. Ilmeisesti hienotunteisuussyistä ei ole käsitelty myöskään sitä, että Mannerheimin ja oikeistoaktivistien suunnitelmana oli sekä hyökkäys Pietariin että siihen liittyvä vallankaappaus.

Volasen mukaan Suomessa on paljon hyvää historiantutkimusta eikä hänen kritiikkinsä ei ole suunnattu niinkään tutkijoille. Julkisuudessa historiaa kuitenkin käsitellään usein siltä kannalta, mikä tukee kunkin tahon tämänpäiväistä politiikkaa.

– Maalaisliitto oli ydinjoukkoa siinä maltillisessa kansassa, joka noina vaikeina vuosina turvasi itsenäisen tasavallan.

Yleiskuva