Joulukuussa 1919 käytiin SDP:ssä kamppailua puolueen linjasta. Väinö Tanner oli valittu vuotta aikaisemmin puheenjohtajaksi, mutta maahan loppukeväästä 1919 salaa palannut O.V. Kuusinen oli käynnistänyt elokuussa 1918 Moskovassa perustetun SKP:n operaation SDP:n järjestöjen valtaamiseksi. Se olikin onnistunut mm. Helsingin piirissä ja nuorisojärjestössä, jotka mm. esittivät puolueen eroamista sosialidemokraattien "Toisesta internationaalista" ja liittymistä "Kolmanteen" eli Moskovssa toimivaan Kominterniin.

Kommunistien ja heidän kanssaan yhteistyöhön halukkaiden vasemmistososialistien äänenkannattajaksi tuli Kuopiossa ilmestynyt "Savon kansa" päätoimittajanaan Kaarlo Luoto (kuvassa). Näinä päivinä raastuvanoikeus lakkautti lehden ja antoi sen päätoimittajalle vankeustuomion. Joulukuun puoluekokouksen tunnelmista kertoo, että se valitsi ensin Luodon varapuheenjohtajaksi ja sitten erotti hänet puolueesta.

Puoluekokouksessa puheenjohtajaksi uudelleen valitun Tannerin johtamat parlamentarismin kannattajat saivat n. 100 ja Sulo Wuolijoen johtamat kommunistit ja myötäilijät n. 50 ääntä. Toukokuussa vähemmistö perusti vaaleja varten oman Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) ja he tulivät näin erotetuksi puolueesta. Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa SSTP sai 27 paikkaa ja SDP menetti yhtä monta.

Tämä oli merkittävä kehitys maan sisäisen vakauttamisen kannalta. SDP:n puoluekokouksessa siihen kuitenkin saatiin enemmistö radikalisoimalla vasemmalle puoletoimikunnan poliittisia linjauksia. Pian alkoikin puolueen sisällä pitkään jatkunut kamppailu tannerilaisten ja puolueessa pysyneiden vasemmistososialistien välillä. Voi sanoa, että noista ajoista alkaen on peräisin Suomen SDP:n Ruotsin sosialidemokraateista eroava linja. Suomessa painotus on työpaikan konfliktissa, Ruotsissa työväestön elinehtojen turvaamisessa toimivien työmarkkinoiden olosuhteissa.

Puolue on kuitenkin ollut demokratian kannalla, vaikka väillä on myös kuultu "sosialismiin siirtymisestä rauhanomaisin keinoin". Vasta toisen maailmansodan ja Pohjantähti -trilogian jälkeen on taas alettu laajemmin puhua kevään 1918 vallankumousyrityksen oikeutuksesta.

Kuvassa Jyväskylän Työn Voimassa uutinen Luodon ja Savon kansan tuomiosta sekä lehden perustelua puolueen Vaasanläänin itäisen vaalipiirin ja jyväskyläläisten kannalle parlamentarismin puolesta puoluekokouksessa. Lehti oli jo tammikuussa 1918 "Sorretun voiman" nimellä vastustanut vallankumousta ja sitten uudelleen ilmestyessään heti tuominnut sen.

14. joulu, 2019

Yleiskuva