Risto Volasen kotisivu

Tänään 100 vuotta sitten kapinaa yrittänyt kenraali Kornilov on vangittu, mutta hän pääsee lokakuun vallankumouksen jälkeen pakenemaan ja perustamaan kenraali Anton Denikinin kanssa eteläistä valkoista armeijaa. Pääministeri Kerenski keskittää kaiken vallan viiden miehen komitealleen ja lupaa tasavaltaa. Tuleva Venäjän sisällissodan valkoisten "korkein johtaja" amiraali Kolchak saapuu Kanadaan Halifaxiin, missä häntä ovat vastassa Yhdysvaltojen laivaston edustajat.

Kaikki kaappausta yrittäneet olivat Mannerheimin hyviä tuttuja. Kirjeessään sisarelleen Sophielle hän kuitenkin arvostelee Kornilovia ja tämän yritystä. Ilmeisesti häntä myös epäiltiin tai hän puhui ohi suunsa, koska sai sairaslomalle Odessaan tiedon: "Sähkeellä 9.(22.)9. ... ylipäällikkö on siirtänyt teidät reserviin Odessaan koska ette sopeudu nykyisiin oloihin". Mannerhein kertoo tunnelmistaan 21. lokakuuta kirjeessään Sophielle: "En myöskään halua salata, että olen erittäin tyytyväinen, kun tällä tavoin pääsen koko leikistä, ja minulle on täysin yhdentekevää, mistä syystä tai kenen ehdotuksesta minut reserviin siirretään."

Lenin Helsingissä ja Stalin Pietarissa vannottavat tovereille, että tämä on vain askel kohti vallankumousta. John Reed saapuu Helsingin kautta Pietariin täynnä intoa ja kirjoittaakseen pian kokemuksistaan "Kymmenen päivää, jotka muuttivat maailman". Siitä tehtiin sitten yhtä innostunut "Reds" elokuva vuonna 1981.

Riian valtauksen jälkeen saksalaiset valmistelevat operaatio Albionia eli maailmansodan suurinta 22 000 miehen maihinnousua Saarenmalle ja Hiidenmaalle. Sitä ennakoi savupommien tiheä käyttö alueella. Suomeen lähetettiin lisää kasakkajoukkoja ilmeisesti sekä vihollista että kapinaa vastaan. Senaatin vt. puheenjohtaja E.N. Setälä käy Pietarissa tapaamassa Kerenskiä. Suomessa käydään kiihkeää vaalitaistelua. Eduskuntavaalit ovat kahden viikon perästä.

Otava julkaisee syksyn uutuusluettelon, jossa on mukana Joel Lehtosen "odotettu romaani". "Kerran kesällä" on ajankuva nopeasti nousseesta ja yhtä nopeasti pudonneesta kauppaneuvos Könölinistä sekä karelianistisesta kansatieteilijä Bongmannista esikuvanaan jyväskyläläinen arkkitehti Yrjö Blomstedt. Joulukuussa ilmestynyt teos jää kuitenkin aikansa jalkoihin. Seuraavana syksynä Bongman sitten palaa Lehtosen "Kuolleisiin omenapuihin", missä häntä muistellaan haudallaan kirjailijan ristiriitaisin tuntein.

-------------------

Lähteitä.

1917, Uusi Suometar, Helsingin Sanomat, Ilkka

Stig Jägerskiöld, Mannerheim

1917 Free history

Suomen synty ja kuohuva Eurooppa

Pekka Tarkka, Jeol lehtonen

Joel Lehtonen, Kerran kesällä, Kuolleet omenapuut

Yleiskuva