Risto Volasen kotisivu

Sata vuotta sitten aamun lehdet käsittelivät lopetettua Helsingin kahden päivän yleislakkoa. Se ajalta on saatavissa vain Työmies, koska muiden lehtien ilmestyminen estettiin. Tämän aamun Työmies kertoo vielä lakosta sekä senaatin puheenjohtaja Oskari Tokoin suulla senaattori Wuolijoen erosta. Ajan uutisista päätellen juuri näinä päivinä puolue alkoi selvästi revetä kahteen osaan. Vahinko sinänsä, että esim. Tanner ja Wuolijoki vetäytyivät sivuun, eivätkä tuossa vaiheessa jääneet kamppaileman demokratian puolesta Manneria ja Kuusista vastaan. Mutta varmaan siihen oli syynsä.

Kuvassa on tämän aamun Helsingin Sanomat (suurenee klikkaamalla). Oikealla ylhäällä piirros 13. päivän voikokouksesta, josta lähetystö meni vaatimaan Wuolijokea torille sillä seurauksella, että tämä erosi senaatista. Kun lähetystö sitten protestoi sitäkin, Wuolijoki vastasi, että kai minullakin on oikeus lakkoilla. Toinen kokouksen seuraus oli, että Valion voivarastot tyhjennettiin omin voimin. Helsingin Sanomien mukaan: "Ja kaupungin järjestysvalta sai taas räikeästi osoitetuksi saamattomuutensa ja kyvyttömyytensä..." Lehdessä alhaalla oikealla ilmeisen kriittinen kuva 13. päivän kokouksen osanottajista, tekstinä "Voikipeitä Senaatintorilla".

HeSan uutisessa kerrotaan, miten torin puheissa saivat sapiskaa porvarit ja ruoan piilotelijat, mutta myös työväenjärjestöt ja Työmies lehti. Sosialisti Tokoin johtama senaattikin sai kuulla kunniansa: "Senaatti, mikä on senatti? Ellei senaatti tee niin kuin vaadimme, niin kumoon senaatti!" Ei sinänsä ihme, jos senaatissa elintarvikeasioista vastannutta Wuolijokea sekä samalla linjalla ollutta Tanneria harmitti puolueen johdon myötäily. 

Santeri Alkio merkitsi päiväkirjaansa: "Illalla lähdettiin kotiin. Silloin tuli Kallio asemalle ilmoittamaan että sosialistit olivat lähteneet senaatista. Tokoi oli, tultuaan elintarvikepäälliköksi, vaatinut alentamaan maidon hintaa 10 p. litralta ja korvaamaan tätä valtion varoista. Kun siihen ei suostuttu, lähti." Tannerin mukaan Tokoi teki ehdotuksen tietäen vastauksen ja saadakseen syyn lähteä. Tuossa tilanteessa Tanner ja Paasivuori vielä jäivät senaattiin. Kenraalikuvernööri pyysi Tokoita ja Manneria muodostmaan sosialidemokraattien hallituksen, mutta nämä kieltäytyivät.

On mielenkiintoista, että noista ajoista meillä elävät voimakkaina vallankuomuksellinen ja monarkistinen tulkintaperinne. Suomalais-demokraattinen osa aikakautta on jatkuvasti poliittisesti epäkorrekti, vaikka sen pohjalle lopulta rakennettiin kestävä ja hyvä itsenäinen tasavalta. Kaikki ne ovat osa tuon ajan todellisuutta, ja ansaitsevat tulla osaksi sen todenmukaista kokonaiskuvaa.

Helsingin Sanomilla olisi käytettävänään ainutkertaisen hyvät lähteet - sen omat vuosikerrat.

Yleiskuva