14.6.2016 tulee kuluneeksi 100 vuotta Georg Henrik von Wrightin syntymästä. Osaltani esitän kunnioituksen hänen elämäntyölleen ja kiitoksen hänen vaikutuksestaan
omaan ajatteluun.
Georg
Henrik von Wright syntyi Helsingissä toimitusjohtaja Tor von Wrightin ja Ragni Elisabeth Alfthanin esikoisena. Von Wright -suvun varhaisin tunnettu edustaja George Wright muutti Oliver Cromwellin vallankaappauksen yhteydessä Skotlannista Ruotsiin,
missä suku aateloitiin Kustaa III:n aikana. Hänen sukulaisiinsa kuului myös ensimmäisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Carl Erik Mannerheimin puoliso Vendla Sofia von Willebrand, jonka äiti oli syntyisin von Wright.
Georg Henrik von Wright oli 1900-luvun
merkittävin suomalainen filosofi. Hän tutki logiikkaa, tieteenfilosofiaa sekä teon filosofiaa ja oli Ludwig Wittgensteinin seuraajana Cambridgen yliopistossa. Hän kirjoitti myös runsaasti esseitä länsimaisen kulttuurin aatehistoriasta
ja tulevaisuudennäkymistä.
Vuonna 1970 G.H. von Wright piti Suomen filosofisessa yhdistyksessä esitelmänsä ”Tieteen filosofian kahdesta perinteestä” ja vaati humanistiselle tutkimukselle tasavertaista asemaa luonnontieteen menetelmän rinnalla.
Sitä seurasi yksi hänen pääteoksistaan Explanation and Understanding ”Selittäminen ja ymmärtäminen”.
Satuin käytännöllisen filosofian opiskelijoiden ikäluokkaan, jolle nuo von Wrightin työt tulivat kiintopisteiksi.
Kirjoitin pro gradun, lisensiaattityön ja väitöskirjan niiden lähtökohdista. Jatkoin samojen teemojen käsittelyä, ja se johti kriittiseen sivullisuuteen sukupolveni naturalistisesta ja marxilaisesta valtavirrasta.
Sovelsin von Wrightiä ja Ludwig
Wittgensteinia seurannutta sosiaalifilosofian uutta humanistista aaltoa erityisesti suurten ikäluokkien aatteellis-poliittisessa kamppailussa 1960-1970 –lukujen vaihteessa ja Yleisradion ohjelmapoliittisessa keskustelussa 1980 –luvun lopulla.
Vasta von Wrightin omaelämänkerrasta
havaitsee, miten voimakkaasti kansainvälinen politiikka vaikutti hänen filosofiaansa juuri 1960-1970 –lukujen vaihteessa. Sitä edeltävää kauttaan hän luonnehti ”rationalistiseksi humanismiksi” tai ”uskoksi
edistykseen”, joka perustui varauksettomaan luottamukseen ”eksaktien, loogis-matemaattisten metodien soveltamiseen empiiriseen todellisuuteen”.
Sitten von Wrightin mukaan ”Vietnamin sota oli se katalysaattori, joka auttoi minua ymmärtämään
omaa tilannettani.” Vuonna 1967 hän kirjoitti tunnetun Kriget mot Vietnam –artikkelinsa. ”Silmäni avautuivat näkemään yksipuolisuudet loogis-analyyttisessä filosofiassa, jota minun itseni voitiin
katsoa edustavan ja joka hallitsi Suomen filosofista näyttämöä.”
Osaltani päädyin von Wrightin esittämään komplementarismiin, jossa empiiris-kausaalinen metodi ja toimijan käytännöllistä päättelyä ymmärtävä
metodi ovat kumpikin tarpeellisia ja täydentävät toisiaan. Siihen perustuvan sivistyshumanismin tunnistin suomalaisista poliittisista perinteistä lähinnä nuorsuomalaisessa Santeri Alkiossa.
Helsingin yliopistossa oli kuitenkin vanhastaan vahvana perinteenä
juuri von Wrightin kritisoima filosofia, jonka perusideoita on loogis-empiirisen luonnontieteellisen metodin yksinvalta kaikessa tieteessä ja perimmiltään koko kulttuurissa. Käytännössä se ei myöskään ole jättänyt
paljoa todellista tilaa von Wrightin työn jatkamiselle.
von Wrightin suurelle yleisölle tarkoitettu modernin tieteellis-teknologisen yhteiskunnan kriittinen arviointi 1980 –luvulla edusti erityisen hyvin argumentoitua kansainvälistä kärkeä.
Mutta jo alun perin Suomessa myöhässä olleen positivistis-empiristisen suuntauksen taustalta von Wrightiä vastaan tehtiin vuoden 1987 Tieteen päivillä Erik Allardtin johdolla voimakas hyökkäys. Se varmisti Suomessa yhteiskunnallisen
ja kulttuurisen yksipuolisuuden vahvistumisen naturalistisessa ja post-marxilaisessa hengessä, joka ei tee eroa fysiikan, koneen, eläimen ja ihmisen välillä.
Ludwig Wittgensteinin sanoin: ”Filosofit näkevät jatkuvasti tieteen metodit silmiensä edessä.
Tämä tendenssi on metafysiikan todellinen lähde ja johtaa filosofin todelliseen pimeyteen.” G.H. von Wright toi valaistusta, mutta tuon koko kulttuuriin levinneen hämärän voittaminen odottaa hänen työnsä jatkamista.
------------------------------------
Seuraavassa kokoelma G.H. von Wrightiin liittyviä tutkimuksia ja tutkielmia sekä
dokumentteja 1960 –luvun lopulta.
HUMANISM
AND ANTHROPOMORPHISM, Sir Anthony Kenny’s G. H. von Wright Memorial Lecture, a critical comment.
Ensimmäinen G.H. von Wright luento vuonna 2014
https://www.academia.edu/7443273/HUMANISM_AND_ANTHROPOMORPHISM_Sir_Anthony_Kenny_s_G._H._von_Wright_Memorial_Lecture_a_critical_comment
THE RISE AND RISK OF FALL OF MODERN MIND
Väitöskirjaa
seurannut tutkielma länsimaisen modernin psyyken noususta ja kulttuurin riskeistä sen rajoittuessa luonnontieteellisen metodin metafysiikkaan
https://www.academia.edu/5202149/THE_RISE_AND_RISK_OF_FALL_OF_MODERN_MIND
Miten TV vaikuttaa elämäntapaan?
Yleisradion apulaisjohtajan
analyysi ohjelmapolitiikasta
https://www.academia.edu/6964249/Miten_TV_vaikuttaa_el%C3%A4m%C3%A4ntapaan
Modernin psyyken nousu ja hajoaminen
Väitöskirjaa seurannut
tutkielma länsimaisen modernin psyyken noususta ja luonntieteellisen metodin metafysiikan riskeistä suomenkielisenä
https://www.academia.edu/5108353/Klassinen_ja_moderni_etiikka_ja_viestint%C3%A4_sosialismin_apatian_ja_kapitalismin_hillitt%C3%B6myyden_taustaa
Ihmisyyden kehitys ja taantuminen poliittisessa teoriassa
Filosofisen
psykologian tutkielma psyyken kehittymistä ja taantumista koskevista teorioista
https://www.academia.edu/4483496/Ihmisyyden_kehitys_ja_taantuminen_poliittisessa_teoriassa
What DECISION means, digital edition 2014: "ON CONDITIONS OF DECISION MAKING, a study of the conceptual foundation
of administration.
Väitöskirja, jossa von Wrightin prakninen syllogism kehitetään päätösteoriaksi
"https://www.academia.edu/5708273/What_DECISION_means_digital_edition_2014_ON_CONDITIONS_OF_DECISION_MAKING_a_study_of_the_conceptual_foundation_of_administration._
K E S K U S T A N K E H I T Y S
Ideologiafoorumi,
Jyväskylän yliopiston juhlasalissa toukokuussa 1968. Ensimmäinen puheenvuoro, jossa yhdistettiin Wittgensteinin, von Wrightin, Reijo Wileniuksen ja Peter Wichin filosofia suomalaisen sivistyshumanismin eli Santeri Alkion ajatteluun.
http://www.ristovolanen.fi/118302928
Nuoren keskustan kylmä sota
Aatteellisen kamppailun vaiheita 1960-1970 luvun vaihteessa
http://www.ristovolanen.fi/118302907/1569161/posting/nuoren-keskustan-kylm%C3%A4-sota
Vanhan valtaus ja tasavallan tilanne
Artikkeli Ylioppilaslehdessä joulukuussa 1968
http://www.ristovolanen.fi/118302936/1710994/posting/opiskelijaliikkeiden-uusien-rintamien-alku-1968
Vasemmiston skitsofrenia ja keskustan nousu
Artikkeli Ylioppilaslehdessä
tammikuussa 1969
http://www.ristovolanen.fi/118302936/1718659/posting/talvi-1969-uusalkiolaista-lähikamppailua-vasemmiston-kanssa