Tiistaina Saksan perustuslakituomioistuin antoi ratkaisun, joka kyseenalaisti Euroopan unionin tuomioistuimen
ratkaisun esittämällä vahvoja epäilyjä, että Euroopan keskuspankin (EKP) alkuvuonna 2015 aloittama kaikkien eurovaltioiden joukkolainojen osto-ohjelma olisi lainvastainen.
Ottamatta
kantaa tähän konkreettiseen asiaan, tässä on kysymys suuresta periaatteesta myös Suomen osalta.
Euroopan Unioni on sen jäsenvaltioiden sopimus, mutta Unionin toimielimet
ja tuomioistuimet ovat ottaneet itselleen oikeuden tulkita jäsentensä sopimuksia ja lainsäädäntöjä. Vastaavasti Suomessakin on 1970 -luvun jäljiltä vahvistunut hegemonia oikeusideologeilla, jotka katsovat edustavansa
yli kansallisen oikeuden "Eurooppa-oikeuden", "kansainvälisen oikeuden" ja "ihmisoikeuksien" nimissä ylintä tietoa Suomessa - esimerkiksi saako suvivirttä laulaa koulussa, saako pitää koulun tilaisuuksia kirkossa, siteerata raamattua
kirjoituksessa, yli eduskunnan puhemiehistön mitä sanoja saa käyttää eduskunnassa. Viimeksi asia tuli esiin, kun Ihmisoikeustuomioistuin antoi väärennettyjen asiakirjojen perusteella ja useiden suomalaisten asiantuntijoiden
iloitessa Suomelle langettavan päätöksen palauttamisesta.
Kysymys on kytenyt Saksassa pitkään tilanteessa, jossa myös siellä on Suomen tavoin oikeusideologisia suuntauksia
katsoa EU:ssa toteutuvan jäsenvaltioiden yläpuolella oleva universaalinen oikeusjärjestys. Sen taustalla on useita Suomessakin vaikuttavia oikeusideologisia virtauksia kuten oikeuspositivismi, neo-kantillisuus, marxismi, Frankfurtin ja "kriittinen"
koulukunta.
Nyt ”Saksan perustuslakituomioistuin katsoo, että sen tehtävänä on myös arvioida, noudattavatko EU ja sen elimet sitä toimivaltaa, jonka Saksa on niille
luovuttanut. Toimivaltakysymys ei siis ole perustuslakituomioistuimen mielestä yksinomaan EU-tuomioistuimen asia, vaan sitä tulee tarkastella myös Saksan perustuslain näkökulmasta.” Suomen oloissa tämä tarkoittaa, että
eduskunnan perustuslakivaliokunta voi tarkastella Suomen tekemien EU -sopimusten tulkintaa myös Suomen perustuslain kannalta - puhumattakaan sen oikeudesta tulkita Suomen omaa lainsäädäntöä oman täysivaltaisen tasavallan
perustuslain eikä joltakin oikeusideologiselta pohjalta.
Euroopan Unionin osalta kyse on siitä, onko se jäsenvaltoidensa sopimus vai sen omien toimielinten tulkitsemana jäsenvaltioidensa
yläpuolella oleva oma universaali oikeusjärjestys.