Oli sinänsä harmi, että ilmavoimien hankinnasta tuli
alaviite presidentti Niinistön matkakertomukseen. On mahdollista, että se liittyy presidentti Trumpin vaikeaan kotoiseen yhtälöön. Näin se olisi osa sisäistä ja ulkoista kokonaiskuvaa, joka selittää koko vierailua.
Kaiken meillä mediassa korostetun rähinän taustalla Yhdysvalloissa käydään historiallista
kamppailua ulkopolitiikan suunnasta uusmilitaristien ja uusliennyttäjien välillä.
Uusmilitaristien
mukaan Yhdysvaltojen malli on koko ihmiskunnalle yleispätevä ja se voidaan jatkuvasti toteuttaa omin sotilaallisin voimin. Taustalla on kolme päävoimaa. Yksi on kylmän sodan juoksuhaudoissa jatkuvasti voittoa juhlivat. Toinen
on miljoonien dollareiden ja työpaikkojen sotilas-teollinen kompleksi. Kolmas on historian traumoista kärsivien Euroopan reunavaltioiden ja niiden emigranttisukupolven painostusjärjestelmä. Suomen uuseliitin merkittävä osa samaistuu
tähän uusmilitarismiin ja tuo siihen mukanaan kotoperäiset historialliset traumat erityisesti Ulkopoliittisessa Instituutissa ja Helsingin Sanomissa.
Yhdysvaltojen uusliennyttäjien taustalla taas ovat erilaiset ulkopolitiikan realistiset koulukunnat. Niiden yleislinja perustuu tilannekuvaan, että ihmiskunnan voimasuhteet ja ongelmat ovat muuttumassa. Jos niihin
ei vastata riittävän nopeasti, seuraavalle sukupolvelle käy huonosti erityisesti länsimaissa. Uusliennyttäjien kauhukuva on Kiinan ja Venäjän liitto ja sen hegemonia Euraasian mantereella. Kahden edellisen presidentin ulkopolitiikka
on lisännyt paineita siihen suuntaan, mutta uusliennyttäjät ottivat tavoitteekseen irrottaa Venäjää lähemmäksi Yhdysvaltoja uuden presidentin hallinnon kautta. Uusi siihen altis vaikka monin tavoin ristiriitainen presidentti
Trump saatiinkin, mutta uusmilitaristit ovat mobilisoineet kaikki voimansa estämään tämän hankeen.
Trumpin-Tilllersonin-Mattisin hallinto on kuitenkin kompromisseja tehden edennyt maapallolla alue alueelta, ja jossain vaiheessa pöydälle tuli Pohjois-Eurooppa. Pitkään aikaan ei juuri ole muistettu atlanttisten valtojen eli Yhdysvaltojen
ja Englannin omaa liennyttävää perinnettä tällä pallokartalta katsoen omalla raja-alueella. Baltit ovat lobanneet demokraattien uusmilitaristien puolesta, ja Ruotsissakin vanha suurvalta-aate on vienyt samaan suuntaan. Suomen
historiallisen realismin perinne on taipunut mutta katkeamatta ja on lähellä amerikkalaisten uusliennyttäjien ajattelua. Kissingerin ja Snellmanin historiallisessa realismissa ero on lähinnä katsoa maailmaa suurvallan ja pienvallan
kannalta. Laskemalla yhteen Yhdysvaltojen Venäjän ja pohjoisen Euroopan ongelmat saatiin summaksi kutsua kylään Suomen presidentti.
Vielä ei tiedetä, mitä presidentti Trump ja presidentti Niinistö tarkkaan ottaen keskustelivat. Itse politiikasta julkisuudessa esitetty sopii kuitenkin amerikkalaisen ja suomalaisen uusliennytyksen tilannekuvaan,
vaikka esimerkiksi amerikkalainen arvostus koetellulle Suomen mallille ei olekaan sopinut nykysuomalaiselle uusmilitaristiselle mediahegemonialle.