Eilisessä maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa komentaja Lindberg totesi, että ”valmiuden
tehostamisessa on kyse toimenpiteistä, joihin ryhdytään puolustusvoimien omalla päätöksellä, puolustusvoimien omin voimavaroin ja pääasiassa normaaliolojen toimivaltuuksin. Valmiuden kohottamisessa on
kyse toimenpiteistä, jotka liittyvät sotilaallisen hyökkäyksen uhkaan ja jotka aloitetaan valtionjohdon päätösten ja puolustusvoimain komentajan käskyjen mukaan.”
Mihin tarkoitukseen sotilasektorilta korostetaan juuri nyt tällaista jakoa valmiuden tehostamisen ja kohottamisen välillä? Jotta voitaisiin jälleen kiertää nykyisiä puolustusvoimalain säädöksia demokraattisten
valtioelinten päätösvallasta.
Lindberg jatkoi: ”Kertausharjoitukseen määräämistä ehdotetaan muutettavaksi siten, että puolustusvoimain komentaja voisi
määrätä sotilaalliseen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen välittömästi, kun päätös koskisi enintään 25 000 asevelvollista. Muussa tapauksessa päätöksen
tekisi tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Puolustusministeriö pidetään tietoisena näitä asioita koskevasta valmistelusta.”
Nykyisen
puolustusvoimalain 32 §:n mukaan: ”Presidentti ratkaisee muut sotilaskäskyasiat puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Sotilaskäskyasiaa presidentille esiteltäessä
puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Kun puolustusvoimain komentaja esittelee 31 §:n 1 momentissa tarkoitettua sotilaskäskyasiaa (mm. puolustusvalmiuden merkittävistä
muutoksista, RV) puolustusministerin tulee kuitenkin olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta puolustusministerin
esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Sotilaskäskyasiaa presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.”
Määrittelemällä 25 000 miehen välittömät kertausharjoitukset ”valmiuden tehostamiseksi” tai "joustavaki kohottamiseksi" komentaja Lindberg yrittää
siirtää tämän toimenpiteen pois nykyisen puolustusvoimalain 32§:n alta ja samalla pois Tasavallan presidentin toimivallasta sekä pääministerin ja puolustusministerin esittelylle antamasta parlamentaarisesta katteesta.
Tilalle tulisi säädös, jonka mukaan vain komentaja päättäisi ja puolustusministeriötä ”pidetään tietoisena asioita koskevasta valmistelusta”.
Menossa on siis hanke siirtää päätösvaltaa presidentiltä sekä ministereiden antamalta parlamentaariselta katteelta, kun kyseessä on nopea suuri kertausharjoitus, jollaisella on aivan varmasti sitä käytettäessä
jännittyneessä tilanteessa huomattava turvallisuuspoliittinen merkitys.
Mainittakoon, että vuonna 2007 puolustusvoimain 32§:ään tuli ensimmäisen momentin säädös:
”Tasavallan presidentti ratkaisee 31 §:n 1 momentissa tarkoitetut sotilaallisen puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvat sotilaskäskyasiat puolustusministerin esittelystä siltä osin kuin ne liittyvät puolustusministeriön
strategiseen suunnitteluun. Päätökset varmentaa puolustusministeri. Pääministerillä ja puolustusvoimain komentajalla on tuolloin oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.” Sen taas puolustusministeriö
kiersi hankkimalla keväällä 2010 oikeuskanslerilta lausunnon, jonka mukaan asiat, jotka ”liittyvät puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun” ei koske itse puolustusministeriön strategista suunnitelmaa.
Uuden perustuslain voimaantulon jälkeen maan sotilassektori on monin tavoin lisännyt itseohjautuvuutta suhteessa maan demokraattiseen poliittiseen johtoon. Viime viikoilta on puolustusministeriön
kansliapäällikkö Jukka Juustin varmentama tieto siitä, että Yhdysvaltojen sotaharjoituksia Suomessa koskeva valtionjohdon päätös tehtiin puutteellisen informaation varassa, mikä sinänsä on perustuslain
edellyttämän esittelijävastuun vastaista. Ei tämä taaskaan hyvältä näytä.