Puhuin 11.10. Edistyksen Päivillä aiheesta "Selviääkö Eurooppa?" Tässä johtopäätös tekstistä, miten Eurooppa syntyi, nykyaikaistui ja teki Rooman sopimuksen,
ratkaisi monia ongelmia – ja ajautui ongelmiin. Seuraavassa tekstin johtopäätös. Koko teksti TÄSSÄ osoitteessa:
Selviääkö Eurooppa?
Perinteisessä raiteessa kulkeva keskustelu ei vastaa ajan tarpeita siitäkään syystä, että
reaalinen EU:n päätöksenteko on kulkenut varsin vähällä julkisella keskustelulla sekavaan ja pienille maille huonoon suuntaan. Eurooppa–neuvostosta, neuvostojen eri kokoonpanoista, komissiosta, euroryhmästä, vakausmekanismista,
Euroopan keskuspankista ja komission pääosastoista on muodostunut kansalaisille huonosti läpinäkyvä kokonaisuus.
Jo euroon kuuluvien maiden valinnassa,
sen kriteereiden pettämisessä ja oman maan pankkien tukemisessa Saksalla ja Ranskalla oli kriittinen roolinsa, joka uhkaa jatkua. Paitsi pienten maiden myös Euroopan Unionin itsensä kannalta on tärkeätä, että tosiasiallisen
päätöstentekojärjestelmä tulee kaikki jäsenmaat mukaan ottavaksi.
Hallinnon tutkijan kannalta, vaikkapa Alfred D. Chandleria tai Edgar Scheinia
seuraten, jokaisen organisaation osalta on järkevää aika ajoin arvioida sen strategiaa eli tavoitteita ja keinoja, kulttuuria ja rakennetta, niin myös Euroopan.
Toisen maailmansodan jälkeisissä oloissa Euroopan sisämarkkinoiden ja rationaalin hallinnon yhdentäminen toteutti tarkoitettua rauhan ja hyvinvoinnin tehtäväänsä. Mutta maailma on siitä
muuttunut ja nyt on käymässä ilmeiseksi, että Euroopan elämismaailmojen samanlaistamisella keskitettyyn hallintaan on rajansa.
Samoin on syytä kysyä,
onko perusteltua enää heikentää vuosisatojen työn tuloksena syntyneitä kansalaisten ja kansojen vastuulliseen vapauteen perustuvia demokraattisia oikeusvaltioita? Vai eikö ole parempi rohkaista ja voimistaa niitä omien
kansantalouksiensa mobilisoijina sekä kilpailukyvyn edistämiseen ja sosiaalisesti kestävään oikeudenmukaiseen sopeutumiseen?
Nykymaailmassa eurooppalaisilla on
yhä enemmän taloudellisia ja poliittisia haasteita, jotka vaativat dynaamista vastaamista paikallis-kunnallisilla ja yritysten tasolla, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla - sekä globaalin ajan haasteita, joihin voidaan vastata vain eurooppalaisella
tai globaalilla tasolla.
Siis selviääkö Eurooppa?
Ei selviä, jos yrittää Habermasin
hengessä jatkaa modernin projektia yhdenmukaistavana, keskitettynä hallintana - yhä etäämmälle eurooppalaisten valistuneeseen sivistykseen perustuvasta elämismaailmasta ja sen luomasta vastuulliseen vapauteen perustuvasta
demokraattisesta oikeusvaltiosta.
Ei selviä, jos toteuttaa pääministeri Cameronin hengessä modernin projektia markkinoiden vetämänä ja perustaa
Euroopan tulevaisuutta vain sisämarkkinoihin ja omille teille lähteviin jäsenvaltioihin.
Kyllä selviää, jos reformoi modernin elinvoimaiseksi valistuneeksi
sivistykseksi ja ottaa työnsä tehneen finalitén sijaan Euroopan arkkitehtuurin perustaksi eurooppalaisten elämismaailmojen palvelemisen ja heidän demokraattisten oikeusvaltioidensa yhteistyön, vastuun ja mobilisoinnin.
Tässä kotimaa-Eurooppa-ihmiskunta -mallissa Euroopan tulevaisuutta ei katsota ylhäältä päin tai kauas tulevaisuutteen projisoidusta rationaalin hallinnan teoriasta
käsin, vaan eurooppalaisten elämismaailmasta katsoen. Päätökset tehdään mahdollisimman lähellä elämismaailmaa ja ne sijoitetaan ylemmille Euroopan ja globaalin tasoille käytännöllisen tarpeen
ja järjen pohjalta – suvereeneja, demokraattisia oikeusvaltioita ja niiden välttämätöntä yhteistyötä runkona pitäen.
Tällöin
on monin osin mahdollista palauttaa päätösvaltaa Unionin tasolta jäsenvaltioille, mutta myös tarpeen mukaan tunnistaa eurooppalaisten ja koko ihmiskunnan yhteisten asioiden hoidon tarve Euroopan tai ihmiskunnan tasolla - ilman huolta,
että se olisi huolta aiheuttava askel liittovaltiokehitykseen.
Kaiken kaikkiaan, jotta Eurooppa selviäisi, valistunut sivistys, sen luomat demokraattiset oikeusvaltiot ja niiden
yhteistyö on otettava kaiken valtiollisen ja eurooppalaisen politiikan pohjaksi.
XXXXXXXXXX
Koko teksti siis TÄSTÄ
osoitteessa.