Carl Haglund oli aamulla televisiossa ja puhui osan uusien NATO -harjoitusten taustasta.
Puolustusministerin mukaan Suomea on pyydetty ja Suomi on
menossa mukaan NATO:n tiivistyviin harjoituksiin. Hän perusteli asiaa Afganistanin jälkeisellä tilanteella ja sekin on osa kokonaisuutta. Varmaan on myös niin, että pyyntö kumppanimaalle on tuore, vaikka kyseessä NATO:n vanha
”The Connected Forces Initiative” eli yhdistettyjen joukkojen aloite.
”CFI:n” ideana on pienenevien resurssien keskellä yhdistää eri NATO -maiden koulutusta,
johtamista ja ajattelutapaa samaan tapaan kuin ”Smart Defense” pyrkii yhdistämään materiaalisia voimavaroja. Keskeinen tausta on myös Yhdysvaltojen päätös vetää joukkoja Euroopasta ja paikata sitä
Yhdysvaltoihin sijoitettujen joukkojen lähettämisellä rotaatioperiaatteella harjoittelemaan Eurooppaan eurooppalaisten kanssa.
Kaiken muun NATO:n hämmingin keskellä on vaikea
vielä sanoa, mitä tästä hankkeesta tulee, mutta ensimmäinen Suomen testi tulee tonennäköisesti olemaan osallistuminen lokakuussa Baltian maissa ja Puolassa pidettävään suureen NATO:n Steadfast Jazz 2013
harjoitukseen. Se on sattumalta samaan aikaan kuin samalla suunnalla Venäjän Zapad 2013 -harjoitus. Voi myös olla, että Suomesta lupaus mukaan menosta on jo annettu ja Haglundin ajoitus pehmustaa sen julkistamista.
Asialla on laaja poliittinen puolensa. Pelkästään rahan kannalta katsoen niukkuus tuntuu vaikuttavan kotimaan harjoituksissa, mutta ei näissä uusissa tai Islannissa.
Haglund myös kertoi jälleen, että Suomi huolehtii itse puolustuksesta. Kysymys on saman hallituksen puolustusministeristä, jonka turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon eduskunta on ensi tiistaina vastaamassa,
ulkoasiainvaliokunnan mietinnöllä. Sen mukaan on tosiasia, että ”liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista”.
Kun sodassa ei voi olla yhtä aikaa vähän liittoutunut ja vähän liittoutumaton, ulkoasiainvaliokunnan mietintö on vastoin hallitusohjelmaa, itse selontekoa sekä Tasavallan presidentin
linjauksia kotimaassa ja ulkomaille. Kun maan enemmistöhallitus ei ole puuttunut poliittisella enemmistöllään eduskuntakäsittelyn aikana maan ulkopolitiikan kannalta tärkeimmän kohdan muotoiluun, se menee eduskunnan lisäksi
myös sen tiliin.
Mietinnön tekstin muodollisen tulkinnan pohjalta ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolainen oli oikeassa, vaikka olenkin eri mieltä itse asiasta. Vastatessaan
puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla Jussi Niinistölle, Salolainen sanoi: ”Suomen osallistuminen tiiviimpiin Nato-harjoituksiin sopii yhteen ulkoasiainvaliokunnan näkemysten kanssa. Tämä on linjassa sen kanssa, mikä on eduskunnan
ajattelu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa mietinnössä. Siinä nimenomaan lähdetään siitä, että Suomi osallistuu intensiivisesti ja tehokkaasti Nato-harjoituksiin, EU -yhteistoimintaan, Pohjoismaiseen yhteistoimintaan
ja Northern Groupin sotilaalliseen yhteistoimintaan.”
Jännityksellä odottaa, herääkö kukaan muu kuin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie
ennen tiistaita ihmettelemään missä mennään.
Voi myös yhtyä Helsingin Sanomien Kari Huhdan arvioon tilanteesta:
”Suomessa
on takana monivuotinen hedelmätön väittely Natosta. Lisäksi perinteisten puolustusratkaisujen kannattajat
lähtivät liikkeelle toissa vuonna vastustamaan säästöjä ja puolustusvoimauudistusta. Viimeinen erä on käyty pohjoismaisen
puolustusyhteistyön rajoista.
Kiistelyssä tultiin merkittävään käännekohtaan perjantaina,
kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunta hyväksyi yksimielisen mietinnön hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Asiantuntija päätteli, että perussuomalaiset ja keskusta eivät enää aio käyttää puolustusta
oppositiopolitiikassa vaan ovat kääntäneet katseensa vuoden 2015 vaaleihin ja sen jälkeisiin mahdollisiin hallituspaikkoihin.
Vielä vähän aikaa sitten puolueet haukkuivat äänekkäästi Islannin ilmavalvontaharjoitusta. Nyt ne hyväksyivät
muotoilun, jonka mukaan "sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista keskinäisriippuvuuksien
vuoksi".
Osaltani ihmettelen myös Keskustan edustajien toimintaa ulkoasiainvaliokunnassa. Kysyä voi myös muodollista puolta puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa Jussi Niinistöltä.
Miten on mahdollista, että ulkoasiainvaliokunta ydinkysymyksessä poikkeaa selkeästi asiasta eduskunnassa vastaavan puolustusvaliokunnan lausunnosta?
Jussi Niinistö sanoi YLE:n haastattelussa
toisen asian niin kuin se on: ”Suomi on jo Nato-yhteensopivampi kuin moni Naton jäsenmaa”.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintien kommentoi Niinistöä,
että ”Onpa kummallista puhetta perussuomalaiselta puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta”. Lapintien blogi kertoo, miten tietämätön hallituspuolueen keskeinen henkilö on siitä, mitä hallituksessa ja maassa
tapahtuu.
Ensi tiistain turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittely eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta on varsin merkittävä. Ellei mitään
yllättävää tapahdu, sen muotoiluja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja muita kritiikkiä ansaitsevia kohtia tutkitaan tarkasti vähänkin Suomesta kiinnostuneiden maiden suurlähetystöissä, ulkoministeriöissä
ja pääesikunnissa.
Kovin pitkään ei voi pelata kaksilla korteilla. Nyt toisilla sulautetaan puolustusvoimia NATO:on ja toisilla kielletään sen jäsenyys.