Georg Henrik von Wright

14.6.2016 tulee kuluneeksi 100 vuotta Georg Henrik von Wrightin syntymästä. Osaltani esitän kunnioituksen hänen elämäntyölleen ja kiitoksen hänen vaikutuksestaan omaan ajatteluun.

 

 

Georg Henrik von Wright syntyi Helsingissä toimitusjohtaja Tor von Wrightin ja Ragni Elisabeth Alfthanin esikoisena. Von Wright -suvun varhaisin tunnettu edustaja George Wright muutti Oliver Cromwellin vallankaappauksen yhteydessä Skotlannista Ruotsiin, missä suku aateloitiin Kustaa III:n aikana. Hänen sukulaisiinsa kuului myös ensimmäisen Suomen senaatin talousosaston varapuheenjohtajan Carl Erik Mannerheimin puoliso Vendla Sofia von Willebrand, jonka äiti oli syntyisin von Wright.

 

 

Georg Henrik von Wright oli 1900-luvun merkittävin suomalainen filosofi. Hän tutki logiikkaa, tieteenfilosofiaa sekä teon filosofiaa ja oli Ludwig Wittgensteinin seuraajana Cambridgen yliopistossa. Hän kirjoitti myös runsaasti esseitä länsimaisen kulttuurin aatehistoriasta ja tulevaisuudennäkymistä.

 

 

Vuonna 1970 G.H. von Wright piti Suomen filosofisessa yhdistyksessä esitelmänsä ”Tieteen filosofian kahdesta perinteestä” ja vaati humanistiselle tutkimukselle tasavertaista asemaa luonnontieteen menetelmän rinnalla. Sitä seurasi yksi hänen pääteoksistaan Explanation and Understanding ”Selittäminen ja ymmärtäminen”.

 

 

Satuin käytännöllisen filosofian opiskelijoiden ikäluokkaan, jolle nuo von Wrightin työt tulivat kiintopisteiksi. Kirjoitin pro gradun, lisensiaattityön ja väitöskirjan niiden lähtökohdista. Jatkoin samojen teemojen käsittelyä, ja se johti kriittiseen sivullisuuteen sukupolveni naturalistisesta ja marxilaisesta valtavirrasta.

 

 

Sovelsin von Wrightiä ja Ludwig Wittgensteinia seurannutta sosiaalifilosofian uutta humanistista aaltoa erityisesti suurten ikäluokkien aatteellis-poliittisessa kamppailussa 1960-1970 –lukujen vaihteessa ja Yleisradion ohjelmapoliittisessa keskustelussa 1980 –luvun lopulla.

 

 

Vasta von Wrightin omaelämänkerrasta  havaitsee, miten voimakkaasti kansainvälinen politiikka vaikutti hänen filosofiaansa juuri 1960-1970 –lukujen vaihteessa. Sitä edeltävää kauttaan hän luonnehti ”rationalistiseksi humanismiksi” tai ”uskoksi edistykseen”, joka perustui varauksettomaan luottamukseen ”eksaktien, loogis-matemaattisten metodien soveltamiseen empiiriseen todellisuuteen”.

 

 

Sitten von Wrightin mukaan ”Vietnamin sota oli se katalysaattori, joka auttoi minua ymmärtämään omaa tilannettani.”  Vuonna 1967 hän kirjoitti tunnetun Kriget mot Vietnam –artikkelinsa.  ”Silmäni avautuivat näkemään yksipuolisuudet loogis-analyyttisessä filosofiassa, jota minun itseni voitiin katsoa edustavan ja joka hallitsi Suomen filosofista näyttämöä.”

 

 

Osaltani päädyin von Wrightin esittämään komplementarismiin, jossa empiiris-kausaalinen metodi ja toimijan käytännöllistä päättelyä ymmärtävä metodi ovat kumpikin tarpeellisia ja täydentävät toisiaan. Siihen perustuvan sivistyshumanismin tunnistin suomalaisista poliittisista perinteistä lähinnä nuorsuomalaisessa Santeri Alkiossa.

 

 

Helsingin yliopistossa oli kuitenkin vanhastaan vahvana perinteenä juuri von Wrightin kritisoima filosofia, jonka perusideoita on loogis-empiirisen luonnontieteellisen metodin yksinvalta kaikessa tieteessä ja perimmiltään koko kulttuurissa. Käytännössä se ei myöskään ole jättänyt paljoa todellista tilaa von Wrightin työn jatkamiselle.

 

 

von Wrightin suurelle yleisölle tarkoitettu modernin tieteellis-teknologisen yhteiskunnan kriittinen arviointi 1980 –luvulla edusti erityisen hyvin argumentoitua kansainvälistä kärkeä. Mutta jo alun perin Suomessa myöhässä olleen positivistis-empiristisen suuntauksen taustalta von Wrightiä vastaan tehtiin vuoden 1987 Tieteen päivillä Erik Allardtin johdolla voimakas hyökkäys. Se varmisti Suomessa yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yksipuolisuuden vahvistumisen naturalistisessa ja post-marxilaisessa hengessä, joka ei tee eroa fysiikan, koneen, eläimen ja ihmisen välillä.

 

 

Ludwig Wittgensteinin sanoin: ”Filosofit näkevät jatkuvasti tieteen metodit silmiensä edessä. Tämä tendenssi on metafysiikan todellinen lähde ja johtaa filosofin todelliseen pimeyteen.” G.H. von Wright toi valaistusta, mutta tuon koko kulttuuriin levinneen hämärän voittaminen odottaa hänen työnsä jatkamista.

 

 

------------------------------------

 

 

Seuraavassa kokoelma G.H. von Wrightiin liittyviä tutkimuksia ja tutkielmia sekä dokumentteja 1960 –luvun lopulta. 

 

G. H. von Wright aikalaisen matkaoppaana, sivullisen matkakertomus

Aatehistoriallinen analyysi suurista ikäluokista.

https://www.academia.edu/30075061/G.H._von_Wright_matkaoppaana.pdf 

 

HUMANISM AND ANTHROPOMORPHISM, Sir Anthony Kenny’s G. H. von Wright Memorial Lecture, a critical comment.

Ensimmäinen G.H. von Wright luento vuonna 2014

https://www.academia.edu/7443273/HUMANISM_AND_ANTHROPOMORPHISM_Sir_Anthony_Kenny_s_G._H._von_Wright_Memorial_Lecture_a_critical_comment

 

 

THE RISE AND RISK OF FALL OF MODERN MIND

Väitöskirjaa seurannut tutkielma länsimaisen modernin psyyken noususta ja kulttuurin riskeistä sen rajoittuessa luonnontieteellisen metodin metafysiikkaan

https://www.academia.edu/5202149/THE_RISE_AND_RISK_OF_FALL_OF_MODERN_MIND

 

 

Miten TV vaikuttaa elämäntapaan?

Yleisradion apulaisjohtajan analyysi ohjelmapolitiikasta

https://www.academia.edu/6964249/Miten_TV_vaikuttaa_el%C3%A4m%C3%A4ntapaan

 

 

Modernin psyyken nousu ja hajoaminen

Väitöskirjaa seurannut tutkielma länsimaisen modernin psyyken noususta ja luonntieteellisen metodin metafysiikan riskeistä suomenkielisenä

https://www.academia.edu/5108353/Klassinen_ja_moderni_etiikka_ja_viestint%C3%A4_sosialismin_apatian_ja_kapitalismin_hillitt%C3%B6myyden_taustaa

 

 

Ihmisyyden kehitys ja taantuminen poliittisessa teoriassa

Filosofisen psykologian tutkielma psyyken kehittymistä ja taantumista koskevista teorioista  

https://www.academia.edu/4483496/Ihmisyyden_kehitys_ja_taantuminen_poliittisessa_teoriassa

 

 

What DECISION means, digital edition 2014: "ON CONDITIONS OF DECISION MAKING, a study of the conceptual foundation of administration.

Väitöskirja, jossa von Wrightin prakninen syllogism kehitetään päätösteoriaksi

"https://www.academia.edu/5708273/What_DECISION_means_digital_edition_2014_ON_CONDITIONS_OF_DECISION_MAKING_a_study_of_the_conceptual_foundation_of_administration._  

 

 

K E S K U S T A N  K E H I T Y S

Ideologiafoorumi, Jyväskylän yliopiston juhlasalissa toukokuussa 1968. Ensimmäinen puheenvuoro, jossa yhdistettiin Wittgensteinin, von Wrightin, Reijo Wileniuksen ja Peter Wichin filosofia suomalaisen sivistyshumanismin eli Santeri Alkion ajatteluun.

http://www.ristovolanen.fi/118302928

 

 

Nuoren keskustan kylmä sota

Aatteellisen kamppailun vaiheita 1960-1970 luvun vaihteessa

http://www.ristovolanen.fi/118302907/1569161/posting/nuoren-keskustan-kylm%C3%A4-sota  

 

 

Vanhan valtaus ja tasavallan tilanne

Artikkeli Ylioppilaslehdessä joulukuussa 1968

http://www.ristovolanen.fi/118302936/1710994/posting/opiskelijaliikkeiden-uusien-rintamien-alku-1968

 

 

Vasemmiston skitsofrenia ja keskustan nousu

Artikkeli Ylioppilaslehdessä tammikuussa 1969

http://www.ristovolanen.fi/118302936/1718659/posting/talvi-1969-uusalkiolaista-lähikamppailua-vasemmiston-kanssa