Alku aina hankalaa

100 vuotta, tasavaltalaisten erävoitto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

100 vuotta sitten 7.8.1918, tasavaltalaiset äänestivät monarkistisen perustuslain yli vaalien.

 

 

Monarkistit eivät antaneet periksi, vaan tänään 100 vuotta sitten eduskunta hyväksyi äänin 58-44 senaatille kehotuksen valmistella kuninkaan vaali vuoden 1772 hallitusmuodon pohjalta. Historian ironiaa on, että se tapahtui juuri Saksan kenraali Ludendorffin sanomana "mustana pävänä", jolloin hänelle selvisi, että sota kääntyy Saksan tappioksi.

 

 

Valtionhoitaja P.E. Svinhufvud läksi Saksaan pyytämään keisari Vilhelm II:n poikaa Suomen kuninkaaksi, mutta 26.8. vastaanotto oli lyhyt ja tyly. Keisarilla oli muuta mietittävää, ja hän on kyllä mielessään ihmetellyt, miten suomalaiset ovat pudonneet kärryiltä. Samaan aikaan kävi myös selväksi, että Saksa oli Suomen selän takana neuvotellut Venäjän kanssa Brest-Litovskin sopimuksen täydennyksen, joka velvoitti Suomen yhteistyöhön Saksan ja Venäjän kanssa länsiliittoutuneita vastaan.

 

 

Suomessa monarkistit yrittivät vielä kerran monarkistista perustuslakia, mutta silloinkin Santeri Alkion johtamat tsavaltalaiset torjuivat kiireelliseksi julistamisen yhdellä äänellä. Sen jälkeen Hessenin Fredrik Kaarle valittiin 9.10. Suomen kuninkaaksi vuoden 1772 perustuslain nojalla, vaikka siinä vaiheessa Saksan tappio oli jo selvä.

 

 

Länsirintama vyöryi Saksan suuntaan ja Vilhelm II luopui kruunusta 9.11. Kaksi päivää myöhemmin solmittiin maailmansodan aselepo Saksan tappioksi. Suomi oli poliittisessa umpikujassa. Se alkoi aueta vasta kun tasavaltalaiset voittivat maalaisliiton suurvoittoon päätyneet eduskuntavaalit 1.-3.3. 1919. Silloin sodan voittaneet demokraattiset länsivallat luottivat, että Suomikin on demokraattinen valtio.