Alku aina hankalaa

Suomen lumehistorian vuosi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tällä sivulla on seurattu tapahtumien kulkua Venäjän 1917 helmi-maaliskuun vallankumouksesta Suomen 1918 tammikuun vallankumoukseen. Tähän väliin mahtui myös Suomen itsenäistyminen.

 

 

Työ on tapahtunut lukemalla aamuisin Kansallisarkiston verkosta eri puolueiden keskeisiä päivän lehtiä ja erityisesti sosialidemokraattien Työmies lehteä ja maltillista Evert Huttusen Työ lehteä. Sen rinnalla olen seurannut keskeisten suomalaisten ja ulkomaisten toimijoiden muistelmia ja elämänkertoja samoilta päiviltä sekä keskeisten historioitsijoiden dokumentoituja tutkimustuloksia.

 

 

Vuoden varrella olen koonnut yhteen havaintoja tähän kotisivun ”100 vuotta sitten” lohkoon. Osaltani kirjoitin myös samalta pohjalta Lasse Lehtisen kanssa kirjamme ”1918 kuinka vallankumous levisi Suomeen”.

 

 

Kuluneesta vuodesta 100 vuotta sitten on olemassa korkeatasoinen ja kattava tutkimusaineisto, lähtien Tuomo Polvisesta, Viljo Rasilasta ja Eino Ketolasta nuoremman polven tutkijoihin kuten Samu Nyströmiin. Normaalissa demokraattisessa järjestelmässä kaikesta perustellusta tutkimuksesta olisi syntynyt vähitellen yhteinen kansallinen yleissivistys. Meillä niin ei ole käynyt.

 

 

Itse asiassa kirjamme vain kokoaa yhteen dokumentein perustellun tutkimustiedon tapahtumista, jotka johtivat Suomen itsenäisyysjulistukseen 6.12.1917 ja vallankumousjulistukseen 28.1.1918.

 

 

Kokonaisuutena voi sanoa, että hyvästä tutkimustiedosta huolimatta Suomessa on ylläpidetty lumehistoriaa maamme itsenäistymiseen ja vallankumoukseen johtaneista päätöksistä ja niiden vaikuttimista.

 

 

Keskeisinä syinä ovat olleet Väinö Linnan Pohjantähti -trilogia sekä 1970 –luvulla voimistuneen lukeneiston marxilaisen virtauksen jatkuva vaikutus.

 

 

Lopetan tällä erää historiallisen tilanteen seurannan kotisivulla ja keskityn mahdollisen seuraavan kirjan valmisteluun.