Kohti Suomen itsenäistymistä

100 vuotta. Pietari ja Helsinki

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilen aamulla 100 vuotta sitten Pietarissa 1. konekiväärirykmentti antoi julkilausuman,  joka kutsui kaduille iltapäivällä. Se valitsi myös väliaikaisen vallankumouskomitean. Iltaan mennessä tuhannet muista rykmenteistä ja tehtaista seurasivat kutsua. Marssi suuntautui kohti Taurian palatsia, jossa toimi Venäjän työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpaneva komitea. Sitä vaadittiin ottamaan valta ja pidättämään Georgi Lvovin johtamaVenäjän väliaikainen hallitus.

 

 

Historioitsijat ovat erimielisiä, oliko konekiväärirykmentin johdossa anarkisti-kommunistit vai Leninin bolsevikkien rivimiehet, joita oli keväästä lähtien agitoitu vallankumoukseen. Taurian palatsissa Venäjän neuvostojen toimeenpanevassa komiteassa oli erimielisyyksiä, ja se ilmoitti harkitsevansa asiaa.

 

 

Tähän mennessä bolsevikit olivat kuitenkin saaneet enemmistön teollisuustyöläisten neuvostojen edustajien joukossa, ja nämä antoivat julistuksen, jonka mukaan kriisin vuoksi Venäjän sotilas- ja työväenneuvostot ottavat kaiken vallan. Zinovjevin mukaan väliaikaisen hallituksen on erottava ja vastavallankumous on murskattava. Kun mielenosoittajat saapuivat bolsevikkien päämajaan, Lenin ilmoitti aamuyöstä 17. päivänä bolsevikkien ottavan alkaneen vallankumouksellisen liikkeen johtoonsa.

 

 

Kaikki eivät kuitenkaan innostuneet. Taurian palatsissa monet mensevikit ja sosiaalivallankumokselliset jäsenet toimeenpanevanevassa komietassa vastustivat vallanottoa Lvovin hallitukselta. Osa tehtaiden ja rykmenttien neuvostoista julistautui ensin puolueettomiksi ja sen jälkeen asettui yritystä vastaan. Kaduilla syntyi ammuskelua ja noin 400 kuoli tai haavoittui. Seuraavana päivinä 17.7. yritys alkoi hajaantua.

 

 

Ranskan lähetystössa palvellut luutnantti Pierre Pascal oli silminnäkijä:

 

"Jälleen kerran tänä aamuna autoja täynnä sotilaita paljastetuin pistimin. Kello 2.30-3. Nevski prospektilla ja Liteiny prospektilla oli voimakasta ampumista. Ilmeisesti joukkoa tulitettiin vahvasti Taurian palatsin edustalla.

 

Rintamalla Venäjän offensiivi on epäonnistunut. Komentaja Brusilov sanoo, ettei armeija kestä seuraavaa talvea maan kaaoksen ja joukkojen kieltäytymisen vuoksi...

 

Nevski prospektilla oli paljon epätoivoisia naisia. Tänään voi nähdä siellä paljon kiihoittuneita kasvoja. Kaikki kaupat jon suljettu ja niiden ikkunoissa on suojat. Eilen oli ehkä neljä ehkä neljäkymmentä kuollutta. Varmaa on, että he yrittivät pidättää Kerenskin, asemalla, mutta hänen junansa läksi 20 minuuttia aikaisemmin." 

 

 

Samaan aikaan Venäjällä oli myös hallituskriisi. Lvovin hallituksen kuusi liberaalin kadettipuolueen ministeriä erosi Ukrainaan ja maatalouspolitiikkaan liittyvän kiistan vuoksi 16. heinäkuuta. Sotaministeri Kerenski oli ollut viikkoja rintamalla innostamassa joukkoja 1. heinäkuuta aloitettuun hyökkäykseen. Alkumenestyksen jälkeen oli alkanut tulla tappioita ja joukko-osastojen kapinat olivat yleistyneet. Hallituskriisin ratkaisuna oli Kerenskin johtama hallitus, joka nimitettiin 21. heinäkuuta.

 

 

Päivälleen 100 vuotta sitten tiistaina 17. heinäkuuta Työmies lehdessä oli uutinen: ”Viimeiset tiedot. Venäjän väliaikainen hallitus kukistunut. Pietarista on saapunut huhuja, että Venäjän väliaikainen hallitus on kukistunut. Asiasta ei kuitenkaan Pietarin toimisto antanut tietoja, mutta saimme juuri lehteämme painoon pantaessa täkäläisestä Työläis- ja sotilasneuvostosta, varman tiedon siitä, että koko väliaikaisen hallituksen kukistuminen on tapahtunut. Lähempiä tietoja puuttuu.”

 

 

Samana päivänä Suomen senaatin puheenjohtaja Oskari Tokoi ilmoitti eduskunnan täysistunnossa Venäjän väliaikaisen hallituksen kaatuneen. Sen jälkeen hän esitti valtalakia, joka siirtäisi maan sisäisissä asioissa vallan eduskunnalle. Se hyväksyttiin seuraavana päivänä eli 18. heinäkuuta sosialidemokraattien, maalaisliiton ja hajanaisesta oikeistosta tullein äänin 136-55.  

 

 

Kaksi päivää myöhemmin aloittanut Kerenskin hallitus ei kuitenkaan kaatunut vaan kävi vanhan Venäjän viimeiseen taistoon sekä sisä- että sotarintamilla. Se lähetti Suomeen sille uskolliset 5. kubanilaisen kasakkadivisioonan sekä 14. ratsuväkidisvisoioonan ja hajoitti eduskunnan 31. heinäkuuta. Sosialidemokraatit erosivat vastalauseena senaatista, mutta päättivät 10. elokuuta osallistua eduskuntavaaleihin 1.-2. lokakuuta. Senaattia jäi johtamaan E.N. Setälä.

 

 

Pietarissa seurasi bolsevikkien vastainen reaktio. Lenin pakeni Helsinkiin, missä puoluetoverit piilottivat häntä. Täältä hän lokakuussa siirtyi ensin Viipuriin ja sitten 23. päivänä suomalaiseksi papiksi naamioituneena Pietariin. Samana iltana bolsevikkien keskuskomitea päätti tehdä vallankumouksen. Se yritys olikin sitten paremmin valmisteltu.

 

--------------------

 

Kuva, Pascal sitaatti: 1917 Free history

Päivitys 17.7.