Tällä sivulla on medioiden seurantaa

Valtioneuvoston linna eli Senaatin talo 200 vuotta

 

  (Kuva suurenee klikkaamalla)

 

 

 

 

Suomen virallinen lehti Finlands Allmänna Tidning numero 118. uutisoi lauantaina 5. lokakuuta 1822 Senaatin talon käyttöönotosta. Se tuo aikansa näkökulmasta hyvin esiin Suomen suuriruhtinaskunnan tilannetta 13 vuotta Porvoon maapäivien ja Haminan rauhan jälkeen.

 

Turussa 1809 syksyllä aloittanut Hallituskonselji oli järjestetty kahden osaston ja viiden toimituskunnan eli ministeriön Keisarilliseksi Suomen Senaatiksi. Se oli muuttanut uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin talousosaston varapuheenjohtajanaan eli Suomen ensimmäisenä pääministerinä marsalkka Mannerheimin isoisän isä Carl Erik Mannerheim. Myös maan keskusvirastot oli saatu perustettua ja seuraavana oli edessä mukaan pääsy muualla alullaan olleeseen talouden nykyaikaistumiseen ja teolliseen nousuun.

 

 

Finlands Allmänna Tidning lauantaina 5. lokakuuta 1822

 

Helsinki.

 

Syyskuun 27. päivänä, joka on heidän korkeutensa majesteettiensa Keisari ja Keisarinnan kruunajaispäivä kokoontui klo 10 ennen puolta päivää hänen korkeutensa Kenraalikuvernööri kreivi Steinheilin luona kaupungin ja Sveaborgin linnoituksen sotaväet. Hänen korkeutensa vastaanottaman paraatin jälkeen seurasi kokoontuneiden joukkojen kreikkalainen jumalanpalvelus ulkoilmassa Suurtorilla, minkä jälkeen läheiseltä kukkulalta ammuttiin viisikymmentäyksi kanuunan laukausta.

 

 

Sama päivä oli aikaisemmin nimetty tänne pystytetyn Senaatin talon vihkiäispäiväksi, ja siksi tilaisuutta varten oli tänne tullut Suomen asiain valtiosihteeri salaneuvos ja ritari vapaaherra Rehbinder kuten myös Keisarillisen Senaatin jäsenet sekä sen virkamiehet ja keisarillisen suomalaisen armeijan komentajat kuten myös muut täällä olevat virkakunnat klo 11 ennen puolta päivää hänen korkeutensa kreivi Kenraalikuvernöörin luokse. He esittivät alamaiset onnittelut edellä mainitun kruunajaisjuhlan johdosta, minkä jälkeen itse hänen korkeutensa Kenraalikuvernööri ja Keisarillinen Senaatti ja kokoontuneet virkakunnat menivät kulkueena musiikin saattamana sotilaiden välissä kaupungin kirkolle. Siellä heidät otti vastaan hiippakunnan piispa teologian tohtori ja ritari Molander, joka rukouksen jälkeen pitämässään puheessa korosti päivän juhlallisuutta, minkä jälkeen laulettiin virsi n:o 84 Koko maailma kiittää Herraa sitä seuraten viisikymmentäyksi kunnialaukausta.

 

 

Hänen korkea-arvoisuutensa herra Kenraalikuvernööri ja Keisarillinen senaatti ja viranomaiset siirtyivät kulkueena kirkosta Senaatin taloon ja sen suureen valtaistuinsaliin, missä hänen korkearvoisuutensa piti ranskankielellä kokoontuneelle virkakunnalle puheen, jossa kuvailtiin hänen Keisarillisen majesteettinsa armollisuutta ja hyväntahtoisuutta Suomen asukkaita kohtaan, mihin kuuluu armollinen anteliaisuus kuten hänen majesteettinsa haluamat varat tämän käytännöllisen ja tyylikkään rakennuksen pystyttämiseen, missä tästä lähtien tulee olemaan maan ylin hallinto, minkä jälkeen kaikki läsnäolleet huusivat: Eläköön Keisari, Eläkään Aleksanteri! Minkä jälkeen ammuttiin viisikymmentäyksi kanuunan laukausta.

 

 

Hänen korkea-arvoisuutensa herra kreivi ja Kenraalikuvernööri olivat kutsuneet illalliselle salaneuvoksen vapaaherra Rehbinderin, keisarillisen senaatin jäsenet, piispa tohtori Molanderin, kuten myös lukuisia sotilaskomentajia, arvohenkilöitä ja virkamiehiä sekä kaupungin porvaristoa, jotka kohottivat maljan hänen Keisarilliselle korkeudelleen, hänen hallitsevalle korkeudelleen Keisarinnalle, Leskikeisarinnalle, kuten ehdotettiin myös Keisarillisen huoneen menestykselle, mitä seurasi viisikymmentäyksi kanuunanlaukausta. Illalla oli ritarihuoneen sekä kaupungin vastaanotto ja uusi Senaatin talo juhlavalaistiin.

 

-------------

 

KUVA:

C.W. Westlingin akvarellista 1827, Fredrik Tengströmin Vuer af Helsingfors 1838 

Museovirasto

 

Carl Erik Mannerheim

 

Finlands Allmänna Tidning 5.10.1822