Tällä sivulla on medioiden seurantaa

Presidentti Niinistön haastettelu Financial Timesissa 20...

Financial Times 20.3.2022

Presidentti Sauli Niinistö

 

FT:n alkuperäinen otsikko oli: Suomen liittyminen Natoon sisältäisi "ison eskalaation riskin", presidentti sanoo. Presidentin kanslian oikaisupyynnön jälkeen otsikko on muodossa Suomi varoittaa "isosta eskalaation riskistä" Euroopassa Nato-jäsenyyskeskustelun keskellä.

 

Moskovan hyökkäys Ukrainaan tarkoittaa, että Pohjoismaan on parannettava turvallisuuttaan, presidentti kertoo FT:lle

 

Sauli Niinistö: "Ruotsalais-suomalais-amerikkalaisesta yhteistyöstä [on] keskusteltu, ja saimme paljon ymmärrystä Washingtonista"

 

Suomen presidentti on varoittanut, että Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi "suuri riski" eskaloitumisesta Euroopassa, kun Pohjoismaa selvittää keinoja parantaa turvallisuusrakennettaan (security set-up) Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

 

Sauli Niinistö sanoi, että Natoon liittyminen on yksi kahdesta tärkeimmästä vaihtoehdosta Suomen nykyiselle asemalle EU:n sisäpuolella mutta sotilasliiton ulkopuolella. Toinen vaihtoehto on syventää sen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen ja naapurimaan Ruotsin kanssa.

 

"Lähtökohtana on, että etsimme jotakin muuta kuin nykyisellään jatkamista (continuing just like this)", Niinistö kertoi Financial Timesille. "Kaikilla näillä vaihtoehdoilla on etu, että turvallisuutemme paranee. Eli varmistamme, että vakaus pysyy ja että voimme varmistaa, että elämme turvallisessa ympäristössä . . . Pääotsikkomme on: Suomen turvallisuus."

 

Ensimmäistä kertaa suurin osa suomalaisista haluaa liittyä Natoon. Ylen viime viikolla tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia kannatti ja vain 16 prosenttia vastusti. Vuosikymmenten ajan kannatus oli noin 20 prosenttia. Jos Suomen poliittinen johto tukisi Nato-jäsenyyttä, 74 prosenttia suomalaisista sanoi kannattavansa liittymistä.

 

Niinistö, jolla on presidenttinä huomattava vaikutusvalta Suomen ulkopolitiikkaan, sanoi: "Ymmärrän erittäin hyvin, että esimerkiksi [liittyminen] Natoon saattaa tuntua siltä, että huolemme ovat ohi. Mutta kaikki eri vaihtoehdot sisältävät riskejä, jotka meidän on tunnustettava . . . Tällä hetkellä suurin riski on Euroopan tilanteen kärjistyminen."

 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistava vuosikymmenten ajan ajattelua Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta, kun kahden Pohjoismaan ihmiset näkevät, mitä Natoon kuulumattomalle läheiselle (fellow) Eurooppalaiselle maalle tapahtuu.

 

Suomen hallitus valmistelee valkoista kirjaa turvallisuusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollinen Nato-jäsenyys. Parlamentin on määrä tehdä päätös siitä, hakeeko se sitä lähikuukausina.

 

Suomi on EU-maa, jolla on pisin raja Venäjän kanssa, 1 340 km, ja Neuvostoliitto hyökkäsi siihen toisen maailmansodan aikana. Se on yksi harvoista Euroopan kansakunnista, joka ei ole lopettanut asevelvollisuutta tai leikannut puolustusmenoja jyrkästi kylmän sodan jälkeen.

 

Suomi on jo pitkään halunnut toimia yhdessä Ruotsin kanssa, mutta on merkkejä siitä, että Nato-keskustelu on edennyt Helsingissä pidemmälle. Ruotsin sosiaalidemokraattien pääministeri Magdalena Andersson sulki äskettäin pois Ruotsin hakemuksen Natoon sanoen, että se "horjuttaisi entisestään" alueen vakautta.

 

Kysyttäessä, tukeeko Niinistö hänen kommenttejaan, Niinistö vastasi: "Meillä ei ole eskalaatiota tällä alueella. Tämä on lähtökohta. Sanoisin vain, että meidän on tutkittava hyvin tarkasti kaikkia tekijöitä, jotka meidän on otettava huomioon."

 

Suomen presidentti sanoi pitävänsä "eskalaatioriskiä Euroopassa" eri asiana (different) kuin sen keskustelu turvallisuusratkaisuista. "Jos tilanne eskaloituu, sillä olisi valtava vaikutus [kaikkiin]. Siksi korostan eskaloitumisriskiä, olematta yhdistämättä sitä suomalaiseen käyttäytymiseen tai päätöksentekoon."

 

Niinistö korosti, että puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on todellinen mahdollisuus, samoin kuin Suomen asema Naton tehostetuna (enhacanced) kumppanina. "Se on laaja verkosto, jossa on erilaista yhteistyötä, jonka olemme luoneet. Yksi vaihtoehto on luoda sitä yhä enemmän", hän sanoi.

 

Hän lisäsi, että äskettäisessä tapaamisessaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa "keskusteltiin ruotsalais-suomalais-amerikkalaisesta yhteistyöstä, ja saimme paljon ymmärrystä Washingtonista".

 

Suomen presidentti korosti myös, että "perinne on ollut pitää omat puolustusvoimamme mahdollisimman vahvoina". Suomi, 5,5 miljoonan asukkaan maa, voi kutsua aseisiin jopa 280 000 sotilasta. "Vahvistamme niitä edelleen", Niinistö lisäsi.

 

Suomi on jo pitkään pyrkinyt korostamaan (imbue) EU:n keskinäistä puolustuslauseketta – 42 artiklan 7 kohtaa – lisäämällä sen voimaa ja muistuttamaan sitä Naton artiklaa 5, jossa luvataan, että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Harvat muut EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin olleet halukkaita panostamaan siihen paljoakaan.

 

Niinistö luonnehti artiklaa 42.7 "ilmaisussa artikla 5:tä vahvemmaksi, mutta sen takana ei ole paljoakaan. (but behind that we don’t find much)". Hän kuitenkin lisäsi, että Saksan äskettäinen päätös lähes kaksinkertaistaa puolustusmenonsa oli "kääntänyt sivua Euroopan turvallisuus- ja puolustuskeskusteluissa".

 

Hän lisäsi: "Näemme vahvemman Euroopan . . . joka osallistuu transatlanttiseen yhteistyöhön, ja näin näemme myös vahvemman Naton Euroopassa. Tämä on yksi tekijä, joka meidän on otettava huomioon. Se ei ole välitön ratkaisu, se vie aikaa."

 

------------------

 

Alkuperäinen teksti englanniksi.

 

Finland warns of ‘major escalation risk’ in Europe amid Nato membership debate

Moscow’s invasion of Ukraine means Nordic country needs to boost its security, president tells FT

 

Sauli Niinisto: ‘Swedish-Finnish-American co-operation [has been] discussed, and we got a lot of understanding from Washington’.

 

Finland’s president has warned that applying for Nato membership would carry a “major risk” of escalation in Europe as the Nordic country explores ways to improve its security set-up after Russia’s invasion of Ukraine.

 

Sauli Niinisto said that joining Nato was one of the two main alternatives to Finland’s current position inside the EU but outside a military alliance. The other option is a deepening of its defence co-operation with the US and neighbouring Sweden.

 

“The starting point is that we are looking at something else than continuing just like this,” Niinisto told the Financial Times. “All these alternatives have an advantage that our security will improve. Or we make sure that our stability remains and that we can make sure we live in [a] secure environment . . . Our main headline is: Finnish security.”

 

For the first time a majority of Finns want to join Nato; a poll by state broadcaster Yle last week found that 62 per cent were in favour and only 16 per cent against. For decades, support ran at about 20 per cent. If Finland’s political leadership backed Nato membership, 74 per cent of Finns said they would be in favour of joining.

 

Niinisto, who as president exercises considerable influence over Finland’s foreign policy, said: “I understand very well that, for example, [joining] Nato might seem like our worries are over. But all the different alternatives include risks we have to recognise . . . At the moment the major risk is escalation of the situation in Europe.”

 

Russia’s invasion of Ukraine is upending decades of thinking about security in Finland and Sweden as people in the two Nordic nations see what is happening to a fellow non-Nato European country.

 

Finland’s government is preparing a white paper on security options including potential Nato membership. Parliament is set to make a decision on whether to apply for it in the coming months.

 

Finland is the EU country with the longest border with Russia, at 1,340km, and was invaded by the Soviet Union during the second world war. It is one of the few European nations not to have ended conscription or cut defence spending sharply after the Cold War.

 

Finland has long wanted to act in concert with Sweden but there are signs that the Nato debate has progressed further in Helsinki. Sweden’s Social Democrat prime minister Magdalena Andersson recently ruled out a Swedish application to Nato, saying it would “further destabilise” the region.

 

 

Protesters carry banners and flags in the colors of Ukraine during a demonstration for peace in Europe, on March 19, 2022 in Helsinki, Finland. © Lehtikuva/AFP via Getty Images

Asked if he endorsed her comments, Niinisto replied: “We have no escalation in this region. That is the starting point. I would only say that we have to study very closely all the elements that we have to take account of.”

 

The Finnish president said he saw the “escalation risk in Europe” as different to its debate on security solutions. “If there is an escalation it would have a huge impact [on] everybody. That is why I underline the risk of escalation, not linking that to Finnish behaviour or our decision-making.”

 

Niinisto underscored that deepening defence co-operation with Sweden and the US was a real possibility, alongside Finland’s status as an enhanced partner of Nato. “It is a large network of different co-operation that we have created. One alternative is to create it more and more,” he said.

 

He added that in his recent meeting with US president Joe Biden “Swedish-Finnish-American co-operation was discussed, and we got a lot of understanding from Washington”.

 

The Finnish president also stressed that the “tradition has been to keep our own defence forces as strong as possible”. Finland, a country of 5.5mn people, can call on up to 280,000 troops. “We will strengthen them further,” Niinisto added.

 

Finland has long tried to imbue the EU’s mutual defence clause — article 42.7 — with more power and make it akin to Nato’s article 5, which promises that an attack on one member state is an attack on all. But few other EU members have been willing to put much stock in it.

 

Niinisto called article 42.7 “stronger than article 5 in expression, but behind that we don’t find much”. But he added that Germany’s recent decision to almost double its defence spending had “turned a page in European security and defence discussions”.

 

He added: “We see a stronger Europe . . . participating in transatlantic co-operation, and thus we see also a stronger Nato in Europe. That is one element we need to take account of. It’s not an immediate solution, it takes time.”