Jatkan tällä palstalla medioiden seurantaa

Suomenmaa: Kultarantaa odotellessa.

Tässä aamun netti-Suomenmaan uutinen. Palaan itse tekstiin iltapäivällä. Sen taustana on viime viikon Suomen Kuvalehdestä alkanut keskustelu.


Volanen lataa odotuksia Kultaranta-keskusteluihin

24.05. 06:00

Tohtori Risto Volanen lataa kovia odotuksia tasavallan presidentin 16.–17. kesäkuuta Kultarannassa järjestämiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykytilaa ruotiviin asiantuntijakeskusteluihin.

Volanen toivoo presidentti Sauli Niinistön viimeistään silloin muistuttavan, että perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa Suomessa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

– Ja puheenjohtaja Timo Soinin johdolla tuotetun ulkoasiainvaliokunnan paperin saa siis laittaa roskakoriin, hän kaavailee.

 

Volanen kirjoittaa turvallisuuspolitiikasta tämän päivän Suomenmaan printtiversiossa. Hän sanoo, että liittoutumattomuuspolitiikkaan tuli särö, kun kokoomuksen ja perussuomalaisten voimin tulkitaan Suomen olevan sotilaallisesti liittoutumaton, mutta siinä voi olla poikkeuksia.

– Jos tämä olisi maan lopullinen järjetön kanta, menetettäisiin yhdellä kertaa sekä liittoutumattomuuden että liittoutumisen edut.

Hän viittaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan äskeiseen mietintöön hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta.

– Onneksi puheenjohtaja Juha Sipilä torjui kokoomuksen ja perussuomalaisten kahdella tuolilla istumisen. Ja onneksi presidentti Sauli Niinistö ei ole vielä ottanut kantaa.

 

Volasen kirjoitus on vastaus monenlaista keskustelua kaipaavalle Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajalle Jirka Hakalalle. Hän katsoi Suomenmaan mielipidesivulla aiemmin, että Volanen kuvailee Suomen toimintaympäristöä tavalla, joka voisi olla suoraan 1970-luvulta.

Volanen on eri mieltä. Toimintaympäristön ja Venäjän intressin kuvaus ei ole Volasen mukaan 1970-luvulta, vaan 1700-luvulta. Hän sanoo, että maantiede ja Venäjän intressi eivät ole muuttuneet.

– Venäjälle ja Suomelle on tilanne sikäli helpottunut, ettei naapuri tarvitse sotilaallisiin riskeihin varautumiseen ennalta estävää maa-alaa, vaan se voi ohjelmoida ensimmäisiksi minuuteiksi sopivat ohjuksensa siihen tarkoitukseen, jos välttämättä haluamme päästä niiden alle, hän kirjoittaa.

 

Pentti Manninen