Jatkan tällä palstalla medioiden seurantaa

Sipilän ulkopoliittinen linja

Puheenjohtaja Juha Sipilän merkittävä ensimmäinen ulkopoliittinen linjaus Paasikiviseurassa näyttää hyvältä: "Mielestäni nojauskohtia on vain kaksi: joko sotilaallinen liittoutumattomuus ja oma uskottava puolustus tai sotilasliitto, siis Nato sitovine sopimuksineen.

Minulle insinöörinä ei tässä asiassa ole välimaastoa. Joko nojaamme vakaaseen ulkopolitiikkaan ja sitä täydentävään uskottavaan puolustukseen tai liitymme sotilasliittoon, Natoon."

Sipilä ottaa selkeästi etäisyyttä hallituksen sekavaan välitilaan verkottumiseen sekä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan onnettomaan muotoiluun, että sotilaalliseen liittoutumattomuuteen voi olla poikkeuksia - ja siis pääministeri Kataisen sekä uavn puheenjohtajan Timo Soinin ja Pertti Salolaisen siitä antamaan sananmukaiseen tulkintaan. Näin Sipilä myös käytännössä täsmentää ulkoasiainvaliokunnan keskustalaisia jäseniä.

Nyt meillä on selkeä turvallista vakautta puolustava vaihtoehto hallituksen sekavalle verkottumiselle. Tämä on hyvä päivä Keskustan ulkopolitiikalle ja suomalaisten turvallisuudelle.

 

SUOMENMAAN UUTINEN:

Puheenjohtaja Juha Sipilän mielestä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pitää olla selkeä ja ennustettava. Joka hetki pitää tietää, mihin nojaamme.

– Mielestäni nojauskohtia on vain kaksi: joko sotilaallinen liittoutumattomuus ja oma uskottava puolustus tai sotilasliitto, siis Nato sitovine sopimuksineen, keskustan puheenjohtaja totesi keskiviikkona Paasikivi-seuran kokouksessa Helsingissä.

– Minulle insinöörinä ei tässä asiassa ole välimaastoa. Joko nojaamme vakaaseen ulkopolitiikkaan ja sitä täydentävään uskottavaan puolustukseen tai liitymme sotilasliittoon, Natoon.

 

Sipilän mielestä oma uskottava puolustus täydentää ja tukee vakaata ulkopolitiikkaa.

Puolustus vaatii ollakseen uskottava lisäresursseja lähivuosien aikana.

– Myös liittoutuminen vaatisi huomattavasti lisäresursseja, Sipilä huomautti.

 

Sipilän mielestä eduskunnan ulkoasianvaliokunta totesi mietinnössään oikein, että maailma on keskinäisriippuvainen ja verkottunut.

– Keskinäisriippuvuus sanana kertoo siitä maailmasta, jossa meidän on osattava tehdä yhteistyötä. Pienen maan selviytymisen elinehto on aktiivinen verkottuminen kansainvälisillä areenoilla, mutta verkottuminen ei ole turvallisuuspoliittinen linja.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan on Sipilän mielestä jatkossakin perustuttava suomalaisten turvallisuuden takaamiseen ja maan kansainvälisen aseman vahvistamiseen.

– Teemme itsenäisesti ratkaisumme omasta asemastamme sen mukaan mikä on maallemme viisainta.

 

Suomi on Sipilän mukaan yksiselitteisesti sotilasliittoon kuulumaton maa, joka osallistuu pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä Nato-yhteistyöhön rauhankumppanuuden pohjalta.

– Arvioimme toimintaympäristömme ja vaikutusmahdollisuuksiemme kehittymistä kansallisen etumme näkökulmasta. Kehitämme yhteistyötä Naton kanssa aktiivisena kumppanina ja pidämme yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.

 

Vaikka Euroopan unioni ei ole sotilasliitto, sillä on Sipilän mukaan suuri vaikutus turvallisuuden tuottajana. Tiivis yhteistyö takaa omalta osaltaan rauhaa ja vakautta.

– Unioni ei ole kehittymässä sotilasliitoksi. Nato säilyy unionin jäsenmaiden enemmistön turvallisuuden perustana. Eurooppaan ei ole myöskään perusteltua rakentaa päällekkäistä turvallisuusjärjestelmää Naton rinnalle, eikä sellaista yksikään unionin jäsenmaa ole ajamassa saati kuvittelemassa.

 

Niukentuneiden resurssien tilanteessa on tärkeämpää tukeutua jo olemassa olevien turvallisuusjärjestelmien kehittämiseen ja materiaaliyhteistyön tiivistämiseen, Sipilä korosti.

Euroopan päämiehet keskustelevat joulukuussa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, esimerkiksi materiaaliyhteistyöstä. Sipilä vaatii, että hallituksen on selkeytettävä nopeasti konkreettiset tavoitteet, mitä Suomi kokouksesta tavoittelee.