Tällä sivulla on medioiden seurantaa

Financial Times 20.3.2022

Presidentti Sauli Niinistö

 

FT:n alkuperäinen otsikko oli: Suomen liittyminen Natoon sisältäisi "ison eskalaation riskin", presidentti sanoo. Presidentin kanslian oikaisupyynnön jälkeen otsikko on muodossa Suomi varoittaa "isosta eskalaation riskistä" Euroopassa Nato-jäsenyyskeskustelun keskellä.

 

Moskovan hyökkäys Ukrainaan tarkoittaa, että Pohjoismaan on parannettava turvallisuuttaan, presidentti kertoo FT:lle

 

Sauli Niinistö: "Ruotsalais-suomalais-amerikkalaisesta yhteistyöstä [on] keskusteltu, ja saimme paljon ymmärrystä Washingtonista"

 

Suomen presidentti on varoittanut, että Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi "suuri riski" eskaloitumisesta Euroopassa, kun Pohjoismaa selvittää keinoja parantaa turvallisuusrakennettaan (security set-up) Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

 

Sauli Niinistö sanoi, että Natoon liittyminen on yksi kahdesta tärkeimmästä vaihtoehdosta Suomen nykyiselle asemalle EU:n sisäpuolella mutta sotilasliiton ulkopuolella. Toinen vaihtoehto on syventää sen puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen ja naapurimaan Ruotsin kanssa.

 

"Lähtökohtana on, että etsimme jotakin muuta kuin nykyisellään jatkamista (continuing just like this)", Niinistö kertoi Financial Timesille. "Kaikilla näillä vaihtoehdoilla on etu, että turvallisuutemme paranee. Eli varmistamme, että vakaus pysyy ja että voimme varmistaa, että elämme turvallisessa ympäristössä . . . Pääotsikkomme on: Suomen turvallisuus."

 

Ensimmäistä kertaa suurin osa suomalaisista haluaa liittyä Natoon. Ylen viime viikolla tekemän kyselyn mukaan 62 prosenttia kannatti ja vain 16 prosenttia vastusti. Vuosikymmenten ajan kannatus oli noin 20 prosenttia. Jos Suomen poliittinen johto tukisi Nato-jäsenyyttä, 74 prosenttia suomalaisista sanoi kannattavansa liittymistä.

 

Niinistö, jolla on presidenttinä huomattava vaikutusvalta Suomen ulkopolitiikkaan, sanoi: "Ymmärrän erittäin hyvin, että esimerkiksi [liittyminen] Natoon saattaa tuntua siltä, että huolemme ovat ohi. Mutta kaikki eri vaihtoehdot sisältävät riskejä, jotka meidän on tunnustettava . . . Tällä hetkellä suurin riski on Euroopan tilanteen kärjistyminen."

 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistava vuosikymmenten ajan ajattelua Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta, kun kahden Pohjoismaan ihmiset näkevät, mitä Natoon kuulumattomalle läheiselle (fellow) Eurooppalaiselle maalle tapahtuu.

 

Suomen hallitus valmistelee valkoista kirjaa turvallisuusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollinen Nato-jäsenyys. Parlamentin on määrä tehdä päätös siitä, hakeeko se sitä lähikuukausina.

 

Suomi on EU-maa, jolla on pisin raja Venäjän kanssa, 1 340 km, ja Neuvostoliitto hyökkäsi siihen toisen maailmansodan aikana. Se on yksi harvoista Euroopan kansakunnista, joka ei ole lopettanut asevelvollisuutta tai leikannut puolustusmenoja jyrkästi kylmän sodan jälkeen.

 

Suomi on jo pitkään halunnut toimia yhdessä Ruotsin kanssa, mutta on merkkejä siitä, että Nato-keskustelu on edennyt Helsingissä pidemmälle. Ruotsin sosiaalidemokraattien pääministeri Magdalena Andersson sulki äskettäin pois Ruotsin hakemuksen Natoon sanoen, että se "horjuttaisi entisestään" alueen vakautta.

 

Kysyttäessä, tukeeko Niinistö hänen kommenttejaan, Niinistö vastasi: "Meillä ei ole eskalaatiota tällä alueella. Tämä on lähtökohta. Sanoisin vain, että meidän on tutkittava hyvin tarkasti kaikkia tekijöitä, jotka meidän on otettava huomioon."

 

Suomen presidentti sanoi pitävänsä "eskalaatioriskiä Euroopassa" eri asiana (different) kuin sen keskustelu turvallisuusratkaisuista. "Jos tilanne eskaloituu, sillä olisi valtava vaikutus [kaikkiin]. Siksi korostan eskaloitumisriskiä, olematta yhdistämättä sitä suomalaiseen käyttäytymiseen tai päätöksentekoon."

 

Niinistö korosti, että puolustusyhteistyön syventäminen Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on todellinen mahdollisuus, samoin kuin Suomen asema Naton tehostetuna (enhacanced) kumppanina. "Se on laaja verkosto, jossa on erilaista yhteistyötä, jonka olemme luoneet. Yksi vaihtoehto on luoda sitä yhä enemmän", hän sanoi.

 

Hän lisäsi, että äskettäisessä tapaamisessaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa "keskusteltiin ruotsalais-suomalais-amerikkalaisesta yhteistyöstä, ja saimme paljon ymmärrystä Washingtonista".

 

Suomen presidentti korosti myös, että "perinne on ollut pitää omat puolustusvoimamme mahdollisimman vahvoina". Suomi, 5,5 miljoonan asukkaan maa, voi kutsua aseisiin jopa 280 000 sotilasta. "Vahvistamme niitä edelleen", Niinistö lisäsi.

 

Suomi on jo pitkään pyrkinyt korostamaan (imbue) EU:n keskinäistä puolustuslauseketta – 42 artiklan 7 kohtaa – lisäämällä sen voimaa ja muistuttamaan sitä Naton artiklaa 5, jossa luvataan, että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Harvat muut EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin olleet halukkaita panostamaan siihen paljoakaan.

 

Niinistö luonnehti artiklaa 42.7 "ilmaisussa artikla 5:tä vahvemmaksi, mutta sen takana ei ole paljoakaan. (but behind that we don’t find much)". Hän kuitenkin lisäsi, että Saksan äskettäinen päätös lähes kaksinkertaistaa puolustusmenonsa oli "kääntänyt sivua Euroopan turvallisuus- ja puolustuskeskusteluissa".

 

Hän lisäsi: "Näemme vahvemman Euroopan . . . joka osallistuu transatlanttiseen yhteistyöhön, ja näin näemme myös vahvemman Naton Euroopassa. Tämä on yksi tekijä, joka meidän on otettava huomioon. Se ei ole välitön ratkaisu, se vie aikaa."

 

------------------

 

Alkuperäinen teksti englanniksi.

 

Finland warns of ‘major escalation risk’ in Europe amid Nato membership debate

Moscow’s invasion of Ukraine means Nordic country needs to boost its security, president tells FT

 

Sauli Niinisto: ‘Swedish-Finnish-American co-operation [has been] discussed, and we got a lot of understanding from Washington’.

 

Finland’s president has warned that applying for Nato membership would carry a “major risk” of escalation in Europe as the Nordic country explores ways to improve its security set-up after Russia’s invasion of Ukraine.

 

Sauli Niinisto said that joining Nato was one of the two main alternatives to Finland’s current position inside the EU but outside a military alliance. The other option is a deepening of its defence co-operation with the US and neighbouring Sweden.

 

“The starting point is that we are looking at something else than continuing just like this,” Niinisto told the Financial Times. “All these alternatives have an advantage that our security will improve. Or we make sure that our stability remains and that we can make sure we live in [a] secure environment . . . Our main headline is: Finnish security.”

 

For the first time a majority of Finns want to join Nato; a poll by state broadcaster Yle last week found that 62 per cent were in favour and only 16 per cent against. For decades, support ran at about 20 per cent. If Finland’s political leadership backed Nato membership, 74 per cent of Finns said they would be in favour of joining.

 

Niinisto, who as president exercises considerable influence over Finland’s foreign policy, said: “I understand very well that, for example, [joining] Nato might seem like our worries are over. But all the different alternatives include risks we have to recognise . . . At the moment the major risk is escalation of the situation in Europe.”

 

Russia’s invasion of Ukraine is upending decades of thinking about security in Finland and Sweden as people in the two Nordic nations see what is happening to a fellow non-Nato European country.

 

Finland’s government is preparing a white paper on security options including potential Nato membership. Parliament is set to make a decision on whether to apply for it in the coming months.

 

Finland is the EU country with the longest border with Russia, at 1,340km, and was invaded by the Soviet Union during the second world war. It is one of the few European nations not to have ended conscription or cut defence spending sharply after the Cold War.

 

Finland has long wanted to act in concert with Sweden but there are signs that the Nato debate has progressed further in Helsinki. Sweden’s Social Democrat prime minister Magdalena Andersson recently ruled out a Swedish application to Nato, saying it would “further destabilise” the region.

 

 

Protesters carry banners and flags in the colors of Ukraine during a demonstration for peace in Europe, on March 19, 2022 in Helsinki, Finland. © Lehtikuva/AFP via Getty Images

Asked if he endorsed her comments, Niinisto replied: “We have no escalation in this region. That is the starting point. I would only say that we have to study very closely all the elements that we have to take account of.”

 

The Finnish president said he saw the “escalation risk in Europe” as different to its debate on security solutions. “If there is an escalation it would have a huge impact [on] everybody. That is why I underline the risk of escalation, not linking that to Finnish behaviour or our decision-making.”

 

Niinisto underscored that deepening defence co-operation with Sweden and the US was a real possibility, alongside Finland’s status as an enhanced partner of Nato. “It is a large network of different co-operation that we have created. One alternative is to create it more and more,” he said.

 

He added that in his recent meeting with US president Joe Biden “Swedish-Finnish-American co-operation was discussed, and we got a lot of understanding from Washington”.

 

The Finnish president also stressed that the “tradition has been to keep our own defence forces as strong as possible”. Finland, a country of 5.5mn people, can call on up to 280,000 troops. “We will strengthen them further,” Niinisto added.

 

Finland has long tried to imbue the EU’s mutual defence clause — article 42.7 — with more power and make it akin to Nato’s article 5, which promises that an attack on one member state is an attack on all. But few other EU members have been willing to put much stock in it.

 

Niinisto called article 42.7 “stronger than article 5 in expression, but behind that we don’t find much”. But he added that Germany’s recent decision to almost double its defence spending had “turned a page in European security and defence discussions”.

 

He added: “We see a stronger Europe . . . participating in transatlantic co-operation, and thus we see also a stronger Nato in Europe. That is one element we need to take account of. It’s not an immediate solution, it takes time.”

 

 

Andrei Grachov: Kyseessä... geopoliittinen katastrofi - Venäjälle

 

Ranskalaisessa Eurooppa 1:n ”Viikonlopun aamussa” (Matin Week-End) Neuvostoliiton viimeisen presidentti-pääsihteerin Mihail Gorbatšovin avustaja Andrei Grachov sanoi, – 1800 -luvun alun Ranskan ulkoministeri Talleyrandia soveltaen – , että presidentti Putin "onnistui tässä Ukrainan vastaisessa operaatiossa yhdistämään rikoksen ja kohtalokkaan virheen..., joka on todennäköisesti tai on jo geopoliittinen katastrofi, ehkä 2000-luvun suurin. Ennen kaikkea Ukrainalle, Euroopalle, mutta myös Venäjälle."

 

Hänen mukaansa Putinin ilmoittamia tavoitteita eli Venäjän turvallisuuden vahvistamista ja sen suhteiden normalisointia muuhun maailmaan ei saavuteta. "Ne ovat jopa tuhoutuneet. Venäjän hyökkäys johtaa Naton jälleenrakentamiseen, Yhdysvaltojen paluuseen Euroopan mantereelle, ja Ukrainan demilitarisoinnin sijaan Putin tulee kohtaamaan Ukrainan, jolla on tukenaan kehittyneimmät aseet", Grachov sanoi.

 

Gratchov myös arvioi, että olemme tilanteessa, jossa lopputulosta ei vielä tiedetä. "Toivon, että tämä operaatio voi mahdollisimman pian johtaa Ukrainan vastarintaan, mutta myös Venäjän yhteiskunnan heräämiseen. Koska venäläiset eivät haluaisi olla tämän politiikan panttivankeina, mikä on mielestäni sen kansallisten etujen vastaista."

 

Andrei Grachev sanoi lopuksi, että tätä kriisiä ei pidä tulkita "häiriintyneen presidentin hulluuden aivohalvaukseksi". "Tämä on jatkoa 30 vuoden heikentynille suhteille Venäjän ja lännen välillä Neuvostoliiton romahtamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen."

 

Turvallisuuspoliittisen neuvonantaja Jake Sullivanin tiedotustilaisuuden suomennos on tämän videon alapuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomessa on ilmeisiä vaikeuksia analysoida presidentti Bidenin ja presidentti Putinin tapaamista. Siitä ja Yhdysvaltojen strategiasta saa parhaan kuvan suoraan ilman välikäsiä laajimmasta saatavilla olevasta selostuksesta eli presidentti Bidenin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Jake Sullivanin lehtistökonferenssista. Hän on siis samassa Valkoisen talon tehtävässä kuin aikoinaan mm. Henry Kissinger ja Zigniew Brzezinski.

 

Kuten seuraavasta näkyy, Yhdysvalloilla on jälleen kaksoisstrategia, jossa mahdollisen lujasti vastatun konfliktin vaihtoehtona Venäjälle tarjotaan varsin merkittävää diplomaattista tietä jännityksen lieventämiseen. Presidentti Bidenin ja hänen neuvonantajansa viime vuosien puheenvuorojen perusteella se vastaisi myös heidän johtamansa Yhdysvaltojen ulkopolitiikan pitkän tähtäyksen tavoitteita.

 

 

Presidentti Bidenin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan 7.12.2021 presidentti Bidenin ja presidentti Putinin videoneuvottelun jälkeen. (Käännös lehdistökonferenssista, RV)

 

 

Jake Sullivan:

Kuten kaikki tiedätte, presidentti Bidenilla oli tänään suojattu videokeskustelu pesidentti Putinin kanssa. Se käsitteli useita kysymyksiä, mutta pääaiheena oli Ukraina.

 

Presidentti Biden oli suora ja suoraviivainen presidentti Putinin kanssa, kuten hän aina on. Hän toisti Yhdysvaltojen tukevan Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

 

Hän sanoi suoraan presidentti Putinille, että jos Venäjä hyökkää edelleen Ukrainaan, Yhdysvallat ja eurooppalaiset liittolaisemme reagoisivat voimakkailla taloudellisilla toimenpiteillä. Tarjoamme ukrainalaisille lisää puolustustarvikkeita sen lisäksi, mitä jo tarjoamme. Ja vahvistaisimme Nato-liittolaisiamme itäisellä puolella lisävalmiuksilla vastauksena tällaiseen eskalaatioon.

 

Hän kertoi myös presidentti Putinille, että on toinenkin vaihtoehto: jännityksen lieventäminen (de-escalation) ja diplomatia.

 

Yhdysvallat ja eurooppalaiset liittolaisemme sitoutuisivat keskusteluun, joka kattaa laajemmat strategiset kysymykset, mukaan lukien strategiset huolenaiheemme Venäjästä ja Venäjän (omat) strategiset huolenaiheet.

 

Onnistuimme siinä kylmän sodan ollessa pahimmillaan ja kehitimme mekanismeja, joilla autetaan vähentämään epävakautta ja lisäämään avoimuutta.

 

Olemme tehneet tämän kylmän sodan jälkeisenä aikana Naton Venäjän neuvoston, Etyjin ja muiden mekanismien avulla.  Ei ole mitään syytä, miksi emme voi tehdä sitä eteenpäin - mennä eteenpäin edellyttäen, että toimimme jännityksen lieventämisen emmekä sen lisääntymisen olosuhteissa.

 

Yhdysvallat, kuten olemme olleet jo jonkin aikaa, on myös valmis tukemaan pyrkimyksiä edistää Minskin sopimusta Normandia-formaatin tukemiseksi.  Tähän voisi sisältyä tulitauko ja luottamusta lisääviä toimenpiteitä, jotka auttavat viemään prosessia eteenpäin.

 

Kuten aiemmin totesin, presidentti Bidenin ja presidentti Putinin välinen keskustelu oli suora ja suoraviivainen.  Siinä oli paljon antamista ja ottamista.  Ei ollut sormen heristämistä. Mutta presidentti oli kuitenkin kristallin kirkas siitä, mikä on Yhdysvaltojen kanta kaikkiin näihin kysymyksiin.

 

Uskomme tämän hallinnon alusta lähtien, että johtajien välistä suoraa vuoropuhelua ei voida korvata, ja tämä pätee, kun kyse on Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteista.  Presidentti Biden piti siis myönteisenä mahdollisuutta olla selkeästi ja suoraan yhteydessä presidentti Putiniin.

 

Kuten presidentti Biden totesi tavattuaan Genevessä kesäkuussa presidentti Putinin: "Jos meillä on erimielisyyksiä, haluan presidentti Putinin ymmärtävän, miksi sanon mitä sanon ja miksi teen mitä teen ja miten reagoimme tietynlaisiin toimiin, jotka vahingoittavat Yhdysvaltojen etuja", ja vahingoittavat myös liittolaistemme etuja.  Juuri niin hän teki tänään.

 

Puhelun jälkeen hän keskusteli Ranskan, Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan johtajien kanssa kertoakseen heille keskustelusta ja neuvotellakseen miten edetään jatkossa.

 

Ryhmämme keskustelee parhaillaan suurlähetystöjen kanssa raportoidakseen Naton jäsenille, EU:n jäsenille ja keskeisille Indo-Tyynenmeren liittolaisille.

 

Presidentti keskustelee pian molempien kongressin huoneiden johtajien kanssa tavoista, joilla hallinto ja kongressi voivat tehdä yhteistyötä kahden osapuolen pohjalta puolustaakseen Yhdysvaltojen etuja ja arvoja ja puolustaakseen ystäviämme ja kumppaneitamme.

 

Presidentti Biden keskustelee presidentti Zelenskyn kanssa torstaina, presidentti Zelenskyn ja ulkoministeri Blinkenin eilisen keskustelun jälkeen.

 

Seuraavien vaiheiden osalta presidentti Biden ja presidentti Putin sopivat, että tiimimme jatkavat tänään keskustelua käsitellyistä kysymyksistä.

 

Presidentti ja Eurooppamme – hänen eurooppalaiset kollegansa ovat sopineet, että tiimimme tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että jatkuessaan meidän keskustelumme Venäjän kanssa sekä pitää mukanaan että on läheisesti koordinoitu eurooppalaisten liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa niin että olemme jatkuvasti samalla sivulla.

 

Tulevina päivinä on paljon tehtävää. Kun jatkamme diplomaattisia kanavia, valmistaudumme myös kaikkiin varotoimenpiteisiin, kuten olemme tehneet jo viikkoja, myös valmistelemalla tarvittaessa erityisiä vastauksia Venäjän tekemään tilanteen kärjistyämiseen – tiettyjä voimakkaita selkeitä vastatoimia jos niitä tarvitaan. Tämä on tilanne juuri nyt kun puhumme.

 

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä.

 

Kysymys. Kiitos, Jake. Voisitteko kertoa tarkemmin siitä, mitä juuri sanoitte liittolaisten vahvistamisesta itäisellä sivustalla (eastern flank)?  Onko USA:n joukkojen lähettäminen alueelle pöydällä?

 

SULLIVAN. Viittaan siis siellä tilanteeseen että on uusi hyökkäys Ukrainaan, sotilaallinen eskalaatio Ukrainassa, aivan ilmeisesti monet itäisen rintaman kumppanit, Baltian liittolaiset - Romania, Puola, muut maat - ovat yhä huolestuneempia maidensa turvallisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta.

 

Odotamme, että he etsivät lisävalmiuksia ja mahdollisesti lisää joukkoja, ja Yhdysvallat tulee suhtautumaan myönteisesti niihin siinä tapauksessa että Ukrainaan tulleen aikaisemman lisäksi uusi tunkeutuminen.

 

Kysymys. Onko Yhdysvaltojen kansalaisten siis valmistauduttava tähän mahdollisuuteen nähdä amerikkalaisia joukkoja paikan päällä lähiviikkoina ja -kuukausina, jos Vladimir Putin tekee sen?

 

SULLIVAN. En sanoisi "valmistautuminen", koska meillä on tällä hetkellä vuorottelutjoukkoja Baltiassa. Meillä on säännöllisiä sotaharjoituksia sekä Puolassa että Romaniassa. Amerikkalaisten asevoimien läsnäolo rotaationa näissä maissa ei ole mitään uutta.

 

Tässä ei ole kysymystä siitä aikooko Yhdysvallat lähettää sotavoimia Nato-liittolaistemme alueelle. Teemme sen tietenkin.

 

Kysymys kuuluu: mitä lisävalmiuksia voimme tarjota sen varmistamiseksi, että ne tuntevat olevansa vahvoja ja luottavaisia omaan suvereniteettiinsa ja alueelliseen koskemattomuuteensa? Harkittavana on kysymys lisäjoukoista ja voimavaroista noissa maissa siinä tapauksessa, että Venäjä liikkuu ratkaisevammalla tavalla Ukrainassa.

 

Kysymys. Jake, kiitos paljon. Tätä puhelinneuvottelua edeltäneenä aikana Valkoinen talo ja hallinnon virkamiehet sanoivat toistuvasti arvionsa siihen mennessä olevan, että Putin ei ollut tehnyt päätöstä hyökkäyksestä Ukrainaan. Saiko presidentti Biden häneltä selvyyden siitä, onko se hänen tarkoituksensa vai ei?

 

SULLIVAN. Emme vieläkään usko, että presidentti Putin on tehnyt päätöstä.  Presidentti Biden kertoi tänään hyvin selvästi seuraukset, jos hän päättää liikkua. Hän esitti myös vaihtoehtoisen tien - vaihtoehtoisen tien, joka on pohjimmiltaan pitää kiinni niistä periaatteista ja käsityksistä, jotka ovat ohjanneet Amerikkaa euroatlanttisella alueella viimeisten 70 vuoden aikana.

 

Ja loppujen lopuksi näemme tulevina päivinä tekojen eikä sanojen perusteella, minkä toimintalinjan Venäjä päättää valita.

 

Kysymys... Puhelusta kertoessanne sanoitte, että Yhdysvallat – että presidentti Biden kertoi hänelle, että Yhdysvallat on valmis ryhtymään voimakkaisiin taloudellisiin toimenpiteisiin ja muihin toimiin tarvittaessa.  Mihin muihin toimiin Yhdysvallat on valmis ryhtymään?

 

Kysymys. Ja siis nopea suranta -

 

SULLIVAN. Kyllä

 

Kysymys. Sanoit - anteeksi Jake. Nopea seuranta. Lausunnossasi keskustelusta sanoit että Yhdysvallat - että presidentti Biden kertoi hänelle, että Yhdysvallat oli valmis voimakkaisiin taloudellisiin toimiin  ja tarvittaessa muihin toimiin. Mitä ovat ne muut toimet, joihin Yhdysvallat on valmis ryhtymään.

 

SULLIVAN. Luettelin juuri ne avauspuheenvuorossani: materiaalisten vahvistusten toimittaminen ja tarjoaminen sekä joukkojen ja voimararojen lähettäminen. — Nuo ovat siis ne muut.

 

Kysymys, Ok nuo ne siis ovat.

 

SULLIVAN. Naton jäsenille, jos uusi hyökkäys tapahtuu.

 

Kysymys. Voisitteko kertoa meille, mitkä ovat "vahvat taloudelliset toimenpiteet" ja miten ne eroavat niistä, jotka asetettiin Venäjälle vuonna 2014, jotka eivät estäneet Venäjää ottamasta Krimiä?  Miksi se tapahtuu – mitä ne ovat?  Miksi luulette niiden toimivan paremmin tällä kertaa?

 

SULLIVAN. Katson teitä silmiin ja kerron teille, kuten presidentti Biden katsoi presidentti Putinia silmiin ja kertoi hänelle tänään, että asiat, joita emme tehneet vuonna 2014, olemme valmiita tekemään nyt.

 

Nyt, mitä yksityiskohtiin tulee, haluaisimme mieluummin välittää sen suoraan venäläisille, olla neuvottelematta julkisesti, emme sähkeillämme. Olemme kuitenkin valmistelemassa venäläisille yksityiskohtaisesti, millaisia toimenpiteitä meillä on mielessämme.  Koordinoimme tätä myös hyvin tiiviisti eurooppalaisten liittolaistemme kanssa syvän yksityiskohtaisuuden tasolla.

 

Meillä on valtiovarainministeriön, ulkoministeriön ja kansallisen turvallisuusneuvoston asiantuntijoita, jotka ovat päivittäin yhteydessä keskeisiin pääkaupungeihin ja Brysseliin tämän toimenpidepaketin läpikäymiseksi. Mielestäni ei kuitenkaan kannata kertoa, mitä yksityiskohtia siitä on tältä korokkeelta tänään.

 

Kysymys. Pyysikö presidentti Putin presidentti Bidenia sitoutumaan siihen, ettei Nato salli Ukrainan liittymistä Natoon?  Tekikö presidentti Biden minkäänlaisia myönnytyksiä, kuten Yhdysvaltojen läsnäolon väheneminen tai sitoutuminen, ettei Ukrainasta tule Naton jäsen?

 

SULLIVAN. En aio luonnehtia presidentti Putinin puolta keskustelusta ja - tai mennä yksityiskohtiin sen suhteen, mistä he keskustelivat, koska mielestäni heillä on oltava se tila, jotta heillä on vankkaa ajatustenvaihtoa (have a robust excahange).

 

Kerron teille kuitenkin selvästi ja suoraan, ettei hän tehnyt tällaisia sitoumuksia tai myönnytyksiä.  Hän pitää kiinni kannasta, jonka mukaan maiden pitäisi voida vapaasti valita, kenen kanssa ne ovat tekemisissä.

 

Kysymys. Ja sitten, tarvikkeet, jotka sanoitte voivanne lähettää lähettäväsi... kuinka nopeasti se voidaan toimittaa?

 

SULLIVAN. Meillä on jatkuva putki, joka toimittaa ukrainalaisille erilaista puolustusapua. Ukrainalle annettiin todellakin aivan äskettäin puolustusapua, ja se jatkuu.

 

Joten se riippuu todellakin tyypistä tai muodosta, mutta sen pitäisi (jatkua) - tätä ei pidä ajatella tilanteena, joissa käännät katkaisijaa päälle tai pois päältä; putki on käynnissä.  Se, tarvitseeko putkeen lisätä tästä eteenpäin, riippuu siitä, miten olosuhteet kehittyvät.

 

Kysymys. Jake, kiitos paljon.  Sanoitte, että hallinto ryhtyy toimiin, jos Venäjä eskaloi sotilaallisesti. Satelliittikuvien mukaan satoja venäläisiä joukkoja kerääntyy Ukrainan vastaiselle rajalle.  Eikö sotilaallinen eskalaatio ole jo käynnissä?  Miksi odottaa toimia?

 

SULLIVAN. Meidän näkemyksemme on, että Yhdysvaltojen politiikan perustavoitteena on eurooppalaisiin liittolaisiimme kytkettynä estää Venäjän lisääntyvä sotilaallinen hyökkäys Ukrainan alueelle.

 

Ja toimenpiteet, jotka olemme laittaneet pöytään, on suunniteltu osoittamaan Venäjän hallitukselle, että jos se päättää ryhtyä tällaiseen hyökkäykseen, siitä tulee nämä seuraukset. Tämä on meille selkeä ja ratkaiseva tarvittava esille pano.

 

Ja olemme myös sitä mieltä, että pitäisi olla vaihtoehtoinen tie, jolla voimme edistyä diplomatiassa Donbasissa Minskin sopimuksen ja Normandia-muodon avulla ja jolla voimme käsitellä Naton ja Yhdysvaltojen turvallisuusongelmia ja Venäjän turvallisuusongelmia laajemmalla mekanismilla, joka on yhdenmukainen sen tavan kanssa, jolla olemme toimineet viimeisten 30 vuoden aikana.

 

Kysymys. Jotkut republikaanit syyttävät presidentti Bidenia liian heikoksi presidentti Putinia vastaan. He mainitsevat, sen että Nord Stream 2:n pakotteita lievennettiin ja että Afganistanista vetäytydyttiin, joita arvosteltiin laajalti.  Miten vastaatte kritiikkiin, jonka mukaan presidentti Biden on liian heikko Putinin suhteen?

 

SULLIVAN. Teen kolme huomautusta. Ensimmäinen on se, että Vladimir Putin, joka oli silloisen presidentin Medvedevin takana vuonna 2008, hyökkäsi Georgiaan, kun Irakiin ja Afganistaniin oli lähetetty vähintään 150 000 sotilasta. Joten yhteys sitoumuksistamme ulkomaisissa sodissa ja Venäjän johtajien spekulaation välillä Neuvostoliiton jälkeisessä maailmassa, ei ole hyvä todiste.

 

Toiseksi, Nord Stream 2:n osalta tosiasia on, että kaasua ei tällä hetkellä virtaa Nord Stream 2 -putken läpi, mikä tarkoittaa, että se ei toimi, mikä tarkoittaa, että se ei ole painostuskeino Putinille.  Se on tosiasiassa painostuskeino lännelle, koska jos Vladimir Putin haluaa nähdä kaasun virtaavan putken läpi, hän ei ehkä halua ottaa riskiä hyökätä Ukrainaan.

 

Ja sitten kolmanneksi, presidentti on osoittanut viimeisten kahdeksan kuukauden aikana, että hän tekee sen, mitä hän sanoo tekevänsä vastauksena Venäjän toimiin; Presidentti Putin voi siis luottaa siihen.  Hän sanoi asettavansa navalnyille kustannuksia, hän sanoi asettavansa kustannuksia Solar Windsille; Hän teki ne asiat.  Ja jos Venäjä päättää ryhtyä näihin toimiin Ukrainassa, hän tekee samoin.

 

Hänelle tämä ei ole sapelinkalistelua. Hän ei tee sitä uhkaillakseen huvikseen. Hän tekee sen ollakseen selkeä ja suora sekä venäläisten että eurooppalaisten liittolaistemme kanssa parhaasta etenemistavasta. Ja mielestämme  tällä on parhaat mahdollisuudet matkalla jännityksen lieventymiseen (de-eskalaatioon) ja mahdollisuuteen välttää kriisi, jonka hyökkäys Ukrainaan aiheuttaisi.

 

Kysymys. Venäjä ehdotti viime päivinä neuvottelujen aloittamista uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta. Puhuiko Putin tästä? Suostuiko presidentti Biden aloittamaan neuvottelut?

 

SULLIVAN. En aio kertoa yksityiskohtia enkä luonnehtia presidentti Putinin puheita. Ja sanon, että viralliset sopimukset tai viralliset sopimukset eivät olleet pöydällä tämänpäiväisessä keskustelussa.

 

Mutta suoraviivainen käsitys siitä, että Yhdysvallat eurooppalaisten liittolaistemme ja kumppaneidemme tukemana olisi valmis keskustelemaan Venäjän kanssa strategisista kysymyksistä eurooppalaisessa teatterissa (mahdollisella sotatoimialueella) - se oli pöydällä ja olemme valmiita siihen, kuten olemme olleet valmiita tekemään niin koko kylmän sodan että kylmän sodan jälkeisen ajan.

 

Mikä on oikea mekanismi tähän, mikä on sen asialista ja mitä siitä seuraa – se kaikki on selvitettävä, kun näemme, miten asiat etenevät tulevina päivinä.

 

Kysymys. Uutiset eskalaatiosta ovat jatkuneet lokakuun lopusta lähtien.  Miksei Yhdysvallat ole vielä antanut Ukrainalle (sotilaallisia) lisätarvikkeita?  Tämä on eskaloitunut viikkoja. Miksi odottaa?

 

SULLIVAN. Kuten juuri huomautin vastauksena aikaisempaan kysymykseen, jatkamme puolustustarvikkeiden toimittamista Ukrainalle. Olemme tehneet niin viime päivinä.

 

Kysymys. Kremlin tiedotteessa sanottiin, että presidentti Putin ehdotti presidentti Bidenille, että molemmat poistavat kaikki diplomaattiedustustoja koskevat rajoitukset, joita on asetettu viime vuosina. Voitteko sanoa, onko presidentti Biden avoin sille ja puhuiko hän siitä puhelussa?

 

SULLIVAN. Presidentti Biden on valmis luomaan toimivia diplomaattiedustustoja molempiin maihin, mutta hän ei tehnyt mitään erityisiä sitoumuksia parhaasta reitistä siihen. Hän sanoi, että johtajina presidentti Bidenin ja presidentti Putinin olisi ohjattava tiiminsä selvittämään, miten varmistamme, että Moskovan suurlähetystön foorumi pystyy toimimaan tehokkaasti ja koska uskomme, että Washingtonin suurlähetystön foorumi pystyy toimimaan tehokkaasti venäläisten hyväksi.

 

Kysymys. Vielä North Streamista, oletteko lähettänyt viestejä tai tavannut Saksan tulevan hallituksen tässä asiassa?  Kehotatteko uutta tulevaa hallitusta pohjimmiltaan uhkaamaan vetää tukensa tälle putkelle, jos hyökkäyks tapahtuu – uusi hyökkäys Ukrainaan?

 

Olemme keskustelleet intensiivisesti sekä Saksan eroavien että tulevien hallitusten kanssa Nord Stream 2:sta mahdollisen hyökkäyksen yhteydessä. En aio luonnehtia sitä sen lisäksi, että se on Bidenin hallinnon ensisijainen kohde.

 

Kysymys. Muuttaisiko Biden kantansa...

 

Kysymys. On selvää, että huippukokousta seuraavat monet muut vastustajat, kuten Kiinan presidentti Xi Jinping. Jotkut tarkkailijat ovat kuvailleet painajaismaista skenaariota, jossa presidentti Putin hyökkää Ukrainaan ja samalla presidentti Xi käyttää voimaa Taiwanin yhdistämiseen Kiinaan. Onko Yhdysvallat valmis käsittelemään tällaista skenaariota?

 

SULLIVAN. Yhdysvallat aikoo ryhtyä kaikkiin toimiin, - sekä pelotteen että diplomatian näkökulmasta varmistaaksemme, ettei taiwanilainen skenaario, jota juuri kuvailitte, koskaan toteudu, - ja pyrkii estämään hyökkäyksen Ukrainaan. Se on politiikkamme tavoite juuri nyt. Nämä ovat ne askeleet, joita olemme ottamassa. Näin presidentti Biden tekee viesteissään, jotka hän lähettää presidentti Putinille.

 

Taiwanin osalta - viimeisten kahdeksan kuukauden aikana Indo-Tyynellämerellä toteuttamimme ponnistelujen summa - on myös suunniteltu välttämään kaikenlaisia skenaarioita, joissa Kiina päättää hyökätä.

 

Kysymys. Oliko Venäjän puolelta lupaus käyttää vaikutusvaltaa muuttaakseen Iranin kantaa?

 

SULLIVAN. Presidentti ja presidentti Putin keskustelivat hyvin Iran-kysymyksestä.  Se oli hyödyllistä. Venäjä ja Yhdysvallat tekivät itse asiassa hyvää yhteistyötä, jopa jännittyneissä olosuhteissa kaudella 2014–2015 yhteisen kattavan toimintasuunnitelman laatimiseksi. Tällä alalla Venäjä ja Yhdysvallat voivat jatkaa tiivistä neuvottelua varmistaakseen, ettei Iran koskaan hanki ydinasetta.

 

Kysymys. Miksi Ukrainan viranomaiset ensin kielsivät, että joukkojen kokoaminen olisi tapahtunut, kun Washington alkoi antaa tietoja, ja muuttivat sitten äänensä Blinkenin tapaamisen jälkeen?

 

SULLIVAN. En aio luonnehtia Ukrainan hallituksen päätöksentekoa, - vain sanoakseni, että olemme päivittäin yhteydessä Ukrainan hallituksen korkeisiin virkamiehiin. Olen lähes päivittäin yhteydessä Ukrainan hallitukseen. Uskomme, että näemme saman uhkakuvan.

 

Viestimme Ukrainan hallituksen ystävillemme, kuten viestimme oli tänään presidentti Putinille, on se, että Yhdysvallat tukee Minskin prosessia ja haluaa, että kohti tulitaukoa ja luottamusta lisääviä toimia edistytään. Ja se on paras tapa edetä.

 

Kysymys. Onko maailma turvallisempi tänään johtajien välisen keskustelun jälkeen vai vähemmän turvallinen?

 

SULLIVAN. Sanon vain, että paras mittari siitä, onko maailma turvallisempi vai ei, ovat tosiasiat paikan päällä ja toimet, tässä tapauksessa Venäjän toimesta. Katsotaan, mitä tapahtuu.

 

Olemme valmiita käsittelemään kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja seuraukset, kuten alussa totesin.  Enkä aio tehdä ennustuksia tai yleisluontoisia arvioita. Sanon vain, että presidentti Biden jatkaa kaikkien tarvittavien järkevien vaihtoehtojen suunnittelua erilaisille poluille, joita voi kehittyä tulevina viikkoina.

 

(Kysymyksiä ja vastauksia Iranista ja Lähi-Idästä)

 

Kysymys. Odottaen kokousta tai keskustelua presidentti Zelenskyn kanssa myöhemmin tällä viikolla - onko mitään askelia tai kompromisseja, joita Ukraina voisi tehdä löytääkseen keinon lopettaa tämä tilanne rauhanomaisesti?

 

SULLIVAN. Kuten aiemmin mainitsin, olemme jatkuvasti yhteydessä Ukrainan hallituksen johtoon. Ministeri Blinken puhui eilen presidentti Zelenskyn kanssa.

 

En aio luonnehtia heidän ehdotustensa yksityiskohtia, mutta he ovat esittäneet rakentavia ideoita diplomatian edistämiseksi. Kannustamme sitä. Juuri noita askeleita he ottavat. Ja he pyytävät Yhdysvaltoja tukemaan heitä tulitauon aikaansaamisessa ja lopulta pääsemään diplomaattisen ratkaisun tielle.

 

Mielestämme tämä on hyvä ja myönteinen asia. Uskon, että presidentti Biden ja presidentti Zelensky tulevat keskustelemaan diplomaattisesta reitistä puhuessaan torstaina.

 

Kysymys. Voinko kysyä Nord Stream 2:sta?  Sanoit, että Putinin pitäisi... (tehdä mitä sanoit) jos hän haluaa välttää riskin, ettei putkea kytketä päälle. Oletteko tehneet liittolaisille selväksi, että itse asiassa rankaisette muita hankkeeseen osallistuvia yhteisöjä, jos hyökkäys tapahtuu?  Oletko saanut mitään vakuutuksia Saksasta?

 

SULLIVAN. Kun liittokansleri Merkel oli täällä, keskusteltiin siitä, mitä tehdä, jos Venäjä käyttää kaasutoimituksia aseena. Mutta siitä ei tullut mitään, vaikka siellä oli jonkin verran pientä sievää – venäläisten sapelinkalistelua viime kuukausina.

 

Kysymys. Oletteko nyt saanut Saksalta takeet siitä, että he eivät itse asiassa jatka tätä?

 

SULLIVAN. Vastauksena aikaisempaan kysymykseen sanoin, etten aio puuttua erityisiin pakotetoimenpiteisiin, joita aiomme määrätä, vaikka tiedotamme niistä suoraan venäläiselle vastapuolelle ja valmistelemme niitä yksityiskohtaisesti eurooppalaisten kollegoidemme kanssa.

 

Sanon teille, että Nord Stream 2:n tulevaisuus on äärimmäisen tärkeä osa kokonaisuutta, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan tulevina viikkoina. Siitä on keskusteltu perusteellisesti. Jätän sen tähän tälle päivälle.

 

Kysymys. Miten tiivistätte tämän kokouksen?  Se oli tuloksellinen, se oli hyvä vai ei?

 

SULLIVAN. Se oli hyödyllinen kokous. Se oli hyödyllinen siinä mielessä, että se antoi presidentti Bidenille mahdollisuuden esittää selkeästi, suoraan ja avoimesti, mikä on Yhdysvaltojen kanta tähän asiaan. Ja myös siinä suhteessa, että hän koordinoi läheisesti liittolaistensa ja kumppaneidensa kanssa etukäteen. Ja myös puhua mahdollisesta tavasta edetä tästä eteenpäin.

 

Kysymys. Miten Putinin käyttäytyi kahden tunnin aikana?  Ilmaisiko hän halukkuutta perääntyä?

 

SULLIVAN. Jälleen kerran, pysyn käytännössä olla luonnehtimatta toisen osapuolen asemaa. Hän osaa puhua puolestaan. Sanoisin, että hänen käytöksensä– kuten presidentti Bidenin käytös – oli suoraa ja suoraviivaista.

 

Ja jälleen kerran, kuten totesin avauspuheenvuorossani, tämä oli todellinen keskustelu. Se oli antamista ja saamista. Ne eivät olleet puheita. Se oli vastavuoroisuutta. Presidentti Putin oli syvästi sitoutunut keskustelemaan. Jätän tähän luonnehdinnan hänen asennoitumisestaan.

 

Voin vain kertoa teille: Näiden kahden presidentin kokouksesta tulee heidän tiimeilleen tehtävä alkaa keskustella, kuinka voisimme ajatella diplomaattisesta tiestä.

 

Presidentti teki koko ajan selväksi, että diplomatian on tultava osana jännityksen lieventymistä eikä sen lisääntymistä. Ja nyt seuraamme mitä seuraa tulevina päivinä.

 

Kiitos, kaverit.