Tällä sivulla on medioiden seurantaa

Turvallisuuspoliittisen neuvonantaja Jake Sullivanin tiedotustilaisuuden suomennos on tämän videon alapuolella.

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomessa on ilmeisiä vaikeuksia analysoida presidentti Bidenin ja presidentti Putinin tapaamista. Siitä ja Yhdysvaltojen strategiasta saa parhaan kuvan suoraan ilman välikäsiä laajimmasta saatavilla olevasta selostuksesta eli presidentti Bidenin turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Jake Sullivanin lehtistökonferenssista. Hän on siis samassa Valkoisen talon tehtävässä kuin aikoinaan mm. Henry Kissinger ja Zigniew Brzezinski.

 

Kuten seuraavasta näkyy, Yhdysvalloilla on jälleen kaksoisstrategia, jossa mahdollisen lujasti vastatun konfliktin vaihtoehtona Venäjälle tarjotaan varsin merkittävää diplomaattista tietä jännityksen lieventämiseen. Presidentti Bidenin ja hänen neuvonantajansa viime vuosien puheenvuorojen perusteella se vastaisi myös heidän johtamansa Yhdysvaltojen ulkopolitiikan pitkän tähtäyksen tavoitteita.

 

 

Presidentti Bidenin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan 7.12.2021 presidentti Bidenin ja presidentti Putinin videoneuvottelun jälkeen. (Käännös lehdistökonferenssista, RV)

 

 

Jake Sullivan:

Kuten kaikki tiedätte, presidentti Bidenilla oli tänään suojattu videokeskustelu pesidentti Putinin kanssa. Se käsitteli useita kysymyksiä, mutta pääaiheena oli Ukraina.

 

Presidentti Biden oli suora ja suoraviivainen presidentti Putinin kanssa, kuten hän aina on. Hän toisti Yhdysvaltojen tukevan Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.

 

Hän sanoi suoraan presidentti Putinille, että jos Venäjä hyökkää edelleen Ukrainaan, Yhdysvallat ja eurooppalaiset liittolaisemme reagoisivat voimakkailla taloudellisilla toimenpiteillä. Tarjoamme ukrainalaisille lisää puolustustarvikkeita sen lisäksi, mitä jo tarjoamme. Ja vahvistaisimme Nato-liittolaisiamme itäisellä puolella lisävalmiuksilla vastauksena tällaiseen eskalaatioon.

 

Hän kertoi myös presidentti Putinille, että on toinenkin vaihtoehto: jännityksen lieventäminen (de-escalation) ja diplomatia.

 

Yhdysvallat ja eurooppalaiset liittolaisemme sitoutuisivat keskusteluun, joka kattaa laajemmat strategiset kysymykset, mukaan lukien strategiset huolenaiheemme Venäjästä ja Venäjän (omat) strategiset huolenaiheet.

 

Onnistuimme siinä kylmän sodan ollessa pahimmillaan ja kehitimme mekanismeja, joilla autetaan vähentämään epävakautta ja lisäämään avoimuutta.

 

Olemme tehneet tämän kylmän sodan jälkeisenä aikana Naton Venäjän neuvoston, Etyjin ja muiden mekanismien avulla.  Ei ole mitään syytä, miksi emme voi tehdä sitä eteenpäin - mennä eteenpäin edellyttäen, että toimimme jännityksen lieventämisen emmekä sen lisääntymisen olosuhteissa.

 

Yhdysvallat, kuten olemme olleet jo jonkin aikaa, on myös valmis tukemaan pyrkimyksiä edistää Minskin sopimusta Normandia-formaatin tukemiseksi.  Tähän voisi sisältyä tulitauko ja luottamusta lisääviä toimenpiteitä, jotka auttavat viemään prosessia eteenpäin.

 

Kuten aiemmin totesin, presidentti Bidenin ja presidentti Putinin välinen keskustelu oli suora ja suoraviivainen.  Siinä oli paljon antamista ja ottamista.  Ei ollut sormen heristämistä. Mutta presidentti oli kuitenkin kristallin kirkas siitä, mikä on Yhdysvaltojen kanta kaikkiin näihin kysymyksiin.

 

Uskomme tämän hallinnon alusta lähtien, että johtajien välistä suoraa vuoropuhelua ei voida korvata, ja tämä pätee, kun kyse on Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteista.  Presidentti Biden piti siis myönteisenä mahdollisuutta olla selkeästi ja suoraan yhteydessä presidentti Putiniin.

 

Kuten presidentti Biden totesi tavattuaan Genevessä kesäkuussa presidentti Putinin: "Jos meillä on erimielisyyksiä, haluan presidentti Putinin ymmärtävän, miksi sanon mitä sanon ja miksi teen mitä teen ja miten reagoimme tietynlaisiin toimiin, jotka vahingoittavat Yhdysvaltojen etuja", ja vahingoittavat myös liittolaistemme etuja.  Juuri niin hän teki tänään.

 

Puhelun jälkeen hän keskusteli Ranskan, Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan johtajien kanssa kertoakseen heille keskustelusta ja neuvotellakseen miten edetään jatkossa.

 

Ryhmämme keskustelee parhaillaan suurlähetystöjen kanssa raportoidakseen Naton jäsenille, EU:n jäsenille ja keskeisille Indo-Tyynenmeren liittolaisille.

 

Presidentti keskustelee pian molempien kongressin huoneiden johtajien kanssa tavoista, joilla hallinto ja kongressi voivat tehdä yhteistyötä kahden osapuolen pohjalta puolustaakseen Yhdysvaltojen etuja ja arvoja ja puolustaakseen ystäviämme ja kumppaneitamme.

 

Presidentti Biden keskustelee presidentti Zelenskyn kanssa torstaina, presidentti Zelenskyn ja ulkoministeri Blinkenin eilisen keskustelun jälkeen.

 

Seuraavien vaiheiden osalta presidentti Biden ja presidentti Putin sopivat, että tiimimme jatkavat tänään keskustelua käsitellyistä kysymyksistä.

 

Presidentti ja Eurooppamme – hänen eurooppalaiset kollegansa ovat sopineet, että tiimimme tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että jatkuessaan meidän keskustelumme Venäjän kanssa sekä pitää mukanaan että on läheisesti koordinoitu eurooppalaisten liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa niin että olemme jatkuvasti samalla sivulla.

 

Tulevina päivinä on paljon tehtävää. Kun jatkamme diplomaattisia kanavia, valmistaudumme myös kaikkiin varotoimenpiteisiin, kuten olemme tehneet jo viikkoja, myös valmistelemalla tarvittaessa erityisiä vastauksia Venäjän tekemään tilanteen kärjistyämiseen – tiettyjä voimakkaita selkeitä vastatoimia jos niitä tarvitaan. Tämä on tilanne juuri nyt kun puhumme.

 

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä.

 

Kysymys. Kiitos, Jake. Voisitteko kertoa tarkemmin siitä, mitä juuri sanoitte liittolaisten vahvistamisesta itäisellä sivustalla (eastern flank)?  Onko USA:n joukkojen lähettäminen alueelle pöydällä?

 

SULLIVAN. Viittaan siis siellä tilanteeseen että on uusi hyökkäys Ukrainaan, sotilaallinen eskalaatio Ukrainassa, aivan ilmeisesti monet itäisen rintaman kumppanit, Baltian liittolaiset - Romania, Puola, muut maat - ovat yhä huolestuneempia maidensa turvallisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta.

 

Odotamme, että he etsivät lisävalmiuksia ja mahdollisesti lisää joukkoja, ja Yhdysvallat tulee suhtautumaan myönteisesti niihin siinä tapauksessa että Ukrainaan tulleen aikaisemman lisäksi uusi tunkeutuminen.

 

Kysymys. Onko Yhdysvaltojen kansalaisten siis valmistauduttava tähän mahdollisuuteen nähdä amerikkalaisia joukkoja paikan päällä lähiviikkoina ja -kuukausina, jos Vladimir Putin tekee sen?

 

SULLIVAN. En sanoisi "valmistautuminen", koska meillä on tällä hetkellä vuorottelutjoukkoja Baltiassa. Meillä on säännöllisiä sotaharjoituksia sekä Puolassa että Romaniassa. Amerikkalaisten asevoimien läsnäolo rotaationa näissä maissa ei ole mitään uutta.

 

Tässä ei ole kysymystä siitä aikooko Yhdysvallat lähettää sotavoimia Nato-liittolaistemme alueelle. Teemme sen tietenkin.

 

Kysymys kuuluu: mitä lisävalmiuksia voimme tarjota sen varmistamiseksi, että ne tuntevat olevansa vahvoja ja luottavaisia omaan suvereniteettiinsa ja alueelliseen koskemattomuuteensa? Harkittavana on kysymys lisäjoukoista ja voimavaroista noissa maissa siinä tapauksessa, että Venäjä liikkuu ratkaisevammalla tavalla Ukrainassa.

 

Kysymys. Jake, kiitos paljon. Tätä puhelinneuvottelua edeltäneenä aikana Valkoinen talo ja hallinnon virkamiehet sanoivat toistuvasti arvionsa siihen mennessä olevan, että Putin ei ollut tehnyt päätöstä hyökkäyksestä Ukrainaan. Saiko presidentti Biden häneltä selvyyden siitä, onko se hänen tarkoituksensa vai ei?

 

SULLIVAN. Emme vieläkään usko, että presidentti Putin on tehnyt päätöstä.  Presidentti Biden kertoi tänään hyvin selvästi seuraukset, jos hän päättää liikkua. Hän esitti myös vaihtoehtoisen tien - vaihtoehtoisen tien, joka on pohjimmiltaan pitää kiinni niistä periaatteista ja käsityksistä, jotka ovat ohjanneet Amerikkaa euroatlanttisella alueella viimeisten 70 vuoden aikana.

 

Ja loppujen lopuksi näemme tulevina päivinä tekojen eikä sanojen perusteella, minkä toimintalinjan Venäjä päättää valita.

 

Kysymys... Puhelusta kertoessanne sanoitte, että Yhdysvallat – että presidentti Biden kertoi hänelle, että Yhdysvallat on valmis ryhtymään voimakkaisiin taloudellisiin toimenpiteisiin ja muihin toimiin tarvittaessa.  Mihin muihin toimiin Yhdysvallat on valmis ryhtymään?

 

Kysymys. Ja siis nopea suranta -

 

SULLIVAN. Kyllä

 

Kysymys. Sanoit - anteeksi Jake. Nopea seuranta. Lausunnossasi keskustelusta sanoit että Yhdysvallat - että presidentti Biden kertoi hänelle, että Yhdysvallat oli valmis voimakkaisiin taloudellisiin toimiin  ja tarvittaessa muihin toimiin. Mitä ovat ne muut toimet, joihin Yhdysvallat on valmis ryhtymään.

 

SULLIVAN. Luettelin juuri ne avauspuheenvuorossani: materiaalisten vahvistusten toimittaminen ja tarjoaminen sekä joukkojen ja voimararojen lähettäminen. — Nuo ovat siis ne muut.

 

Kysymys, Ok nuo ne siis ovat.

 

SULLIVAN. Naton jäsenille, jos uusi hyökkäys tapahtuu.

 

Kysymys. Voisitteko kertoa meille, mitkä ovat "vahvat taloudelliset toimenpiteet" ja miten ne eroavat niistä, jotka asetettiin Venäjälle vuonna 2014, jotka eivät estäneet Venäjää ottamasta Krimiä?  Miksi se tapahtuu – mitä ne ovat?  Miksi luulette niiden toimivan paremmin tällä kertaa?

 

SULLIVAN. Katson teitä silmiin ja kerron teille, kuten presidentti Biden katsoi presidentti Putinia silmiin ja kertoi hänelle tänään, että asiat, joita emme tehneet vuonna 2014, olemme valmiita tekemään nyt.

 

Nyt, mitä yksityiskohtiin tulee, haluaisimme mieluummin välittää sen suoraan venäläisille, olla neuvottelematta julkisesti, emme sähkeillämme. Olemme kuitenkin valmistelemassa venäläisille yksityiskohtaisesti, millaisia toimenpiteitä meillä on mielessämme.  Koordinoimme tätä myös hyvin tiiviisti eurooppalaisten liittolaistemme kanssa syvän yksityiskohtaisuuden tasolla.

 

Meillä on valtiovarainministeriön, ulkoministeriön ja kansallisen turvallisuusneuvoston asiantuntijoita, jotka ovat päivittäin yhteydessä keskeisiin pääkaupungeihin ja Brysseliin tämän toimenpidepaketin läpikäymiseksi. Mielestäni ei kuitenkaan kannata kertoa, mitä yksityiskohtia siitä on tältä korokkeelta tänään.

 

Kysymys. Pyysikö presidentti Putin presidentti Bidenia sitoutumaan siihen, ettei Nato salli Ukrainan liittymistä Natoon?  Tekikö presidentti Biden minkäänlaisia myönnytyksiä, kuten Yhdysvaltojen läsnäolon väheneminen tai sitoutuminen, ettei Ukrainasta tule Naton jäsen?

 

SULLIVAN. En aio luonnehtia presidentti Putinin puolta keskustelusta ja - tai mennä yksityiskohtiin sen suhteen, mistä he keskustelivat, koska mielestäni heillä on oltava se tila, jotta heillä on vankkaa ajatustenvaihtoa (have a robust excahange).

 

Kerron teille kuitenkin selvästi ja suoraan, ettei hän tehnyt tällaisia sitoumuksia tai myönnytyksiä.  Hän pitää kiinni kannasta, jonka mukaan maiden pitäisi voida vapaasti valita, kenen kanssa ne ovat tekemisissä.

 

Kysymys. Ja sitten, tarvikkeet, jotka sanoitte voivanne lähettää lähettäväsi... kuinka nopeasti se voidaan toimittaa?

 

SULLIVAN. Meillä on jatkuva putki, joka toimittaa ukrainalaisille erilaista puolustusapua. Ukrainalle annettiin todellakin aivan äskettäin puolustusapua, ja se jatkuu.

 

Joten se riippuu todellakin tyypistä tai muodosta, mutta sen pitäisi (jatkua) - tätä ei pidä ajatella tilanteena, joissa käännät katkaisijaa päälle tai pois päältä; putki on käynnissä.  Se, tarvitseeko putkeen lisätä tästä eteenpäin, riippuu siitä, miten olosuhteet kehittyvät.

 

Kysymys. Jake, kiitos paljon.  Sanoitte, että hallinto ryhtyy toimiin, jos Venäjä eskaloi sotilaallisesti. Satelliittikuvien mukaan satoja venäläisiä joukkoja kerääntyy Ukrainan vastaiselle rajalle.  Eikö sotilaallinen eskalaatio ole jo käynnissä?  Miksi odottaa toimia?

 

SULLIVAN. Meidän näkemyksemme on, että Yhdysvaltojen politiikan perustavoitteena on eurooppalaisiin liittolaisiimme kytkettynä estää Venäjän lisääntyvä sotilaallinen hyökkäys Ukrainan alueelle.

 

Ja toimenpiteet, jotka olemme laittaneet pöytään, on suunniteltu osoittamaan Venäjän hallitukselle, että jos se päättää ryhtyä tällaiseen hyökkäykseen, siitä tulee nämä seuraukset. Tämä on meille selkeä ja ratkaiseva tarvittava esille pano.

 

Ja olemme myös sitä mieltä, että pitäisi olla vaihtoehtoinen tie, jolla voimme edistyä diplomatiassa Donbasissa Minskin sopimuksen ja Normandia-muodon avulla ja jolla voimme käsitellä Naton ja Yhdysvaltojen turvallisuusongelmia ja Venäjän turvallisuusongelmia laajemmalla mekanismilla, joka on yhdenmukainen sen tavan kanssa, jolla olemme toimineet viimeisten 30 vuoden aikana.

 

Kysymys. Jotkut republikaanit syyttävät presidentti Bidenia liian heikoksi presidentti Putinia vastaan. He mainitsevat, sen että Nord Stream 2:n pakotteita lievennettiin ja että Afganistanista vetäytydyttiin, joita arvosteltiin laajalti.  Miten vastaatte kritiikkiin, jonka mukaan presidentti Biden on liian heikko Putinin suhteen?

 

SULLIVAN. Teen kolme huomautusta. Ensimmäinen on se, että Vladimir Putin, joka oli silloisen presidentin Medvedevin takana vuonna 2008, hyökkäsi Georgiaan, kun Irakiin ja Afganistaniin oli lähetetty vähintään 150 000 sotilasta. Joten yhteys sitoumuksistamme ulkomaisissa sodissa ja Venäjän johtajien spekulaation välillä Neuvostoliiton jälkeisessä maailmassa, ei ole hyvä todiste.

 

Toiseksi, Nord Stream 2:n osalta tosiasia on, että kaasua ei tällä hetkellä virtaa Nord Stream 2 -putken läpi, mikä tarkoittaa, että se ei toimi, mikä tarkoittaa, että se ei ole painostuskeino Putinille.  Se on tosiasiassa painostuskeino lännelle, koska jos Vladimir Putin haluaa nähdä kaasun virtaavan putken läpi, hän ei ehkä halua ottaa riskiä hyökätä Ukrainaan.

 

Ja sitten kolmanneksi, presidentti on osoittanut viimeisten kahdeksan kuukauden aikana, että hän tekee sen, mitä hän sanoo tekevänsä vastauksena Venäjän toimiin; Presidentti Putin voi siis luottaa siihen.  Hän sanoi asettavansa navalnyille kustannuksia, hän sanoi asettavansa kustannuksia Solar Windsille; Hän teki ne asiat.  Ja jos Venäjä päättää ryhtyä näihin toimiin Ukrainassa, hän tekee samoin.

 

Hänelle tämä ei ole sapelinkalistelua. Hän ei tee sitä uhkaillakseen huvikseen. Hän tekee sen ollakseen selkeä ja suora sekä venäläisten että eurooppalaisten liittolaistemme kanssa parhaasta etenemistavasta. Ja mielestämme  tällä on parhaat mahdollisuudet matkalla jännityksen lieventymiseen (de-eskalaatioon) ja mahdollisuuteen välttää kriisi, jonka hyökkäys Ukrainaan aiheuttaisi.

 

Kysymys. Venäjä ehdotti viime päivinä neuvottelujen aloittamista uudesta eurooppalaisesta turvallisuussopimuksesta. Puhuiko Putin tästä? Suostuiko presidentti Biden aloittamaan neuvottelut?

 

SULLIVAN. En aio kertoa yksityiskohtia enkä luonnehtia presidentti Putinin puheita. Ja sanon, että viralliset sopimukset tai viralliset sopimukset eivät olleet pöydällä tämänpäiväisessä keskustelussa.

 

Mutta suoraviivainen käsitys siitä, että Yhdysvallat eurooppalaisten liittolaistemme ja kumppaneidemme tukemana olisi valmis keskustelemaan Venäjän kanssa strategisista kysymyksistä eurooppalaisessa teatterissa (mahdollisella sotatoimialueella) - se oli pöydällä ja olemme valmiita siihen, kuten olemme olleet valmiita tekemään niin koko kylmän sodan että kylmän sodan jälkeisen ajan.

 

Mikä on oikea mekanismi tähän, mikä on sen asialista ja mitä siitä seuraa – se kaikki on selvitettävä, kun näemme, miten asiat etenevät tulevina päivinä.

 

Kysymys. Uutiset eskalaatiosta ovat jatkuneet lokakuun lopusta lähtien.  Miksei Yhdysvallat ole vielä antanut Ukrainalle (sotilaallisia) lisätarvikkeita?  Tämä on eskaloitunut viikkoja. Miksi odottaa?

 

SULLIVAN. Kuten juuri huomautin vastauksena aikaisempaan kysymykseen, jatkamme puolustustarvikkeiden toimittamista Ukrainalle. Olemme tehneet niin viime päivinä.

 

Kysymys. Kremlin tiedotteessa sanottiin, että presidentti Putin ehdotti presidentti Bidenille, että molemmat poistavat kaikki diplomaattiedustustoja koskevat rajoitukset, joita on asetettu viime vuosina. Voitteko sanoa, onko presidentti Biden avoin sille ja puhuiko hän siitä puhelussa?

 

SULLIVAN. Presidentti Biden on valmis luomaan toimivia diplomaattiedustustoja molempiin maihin, mutta hän ei tehnyt mitään erityisiä sitoumuksia parhaasta reitistä siihen. Hän sanoi, että johtajina presidentti Bidenin ja presidentti Putinin olisi ohjattava tiiminsä selvittämään, miten varmistamme, että Moskovan suurlähetystön foorumi pystyy toimimaan tehokkaasti ja koska uskomme, että Washingtonin suurlähetystön foorumi pystyy toimimaan tehokkaasti venäläisten hyväksi.

 

Kysymys. Vielä North Streamista, oletteko lähettänyt viestejä tai tavannut Saksan tulevan hallituksen tässä asiassa?  Kehotatteko uutta tulevaa hallitusta pohjimmiltaan uhkaamaan vetää tukensa tälle putkelle, jos hyökkäyks tapahtuu – uusi hyökkäys Ukrainaan?

 

Olemme keskustelleet intensiivisesti sekä Saksan eroavien että tulevien hallitusten kanssa Nord Stream 2:sta mahdollisen hyökkäyksen yhteydessä. En aio luonnehtia sitä sen lisäksi, että se on Bidenin hallinnon ensisijainen kohde.

 

Kysymys. Muuttaisiko Biden kantansa...

 

Kysymys. On selvää, että huippukokousta seuraavat monet muut vastustajat, kuten Kiinan presidentti Xi Jinping. Jotkut tarkkailijat ovat kuvailleet painajaismaista skenaariota, jossa presidentti Putin hyökkää Ukrainaan ja samalla presidentti Xi käyttää voimaa Taiwanin yhdistämiseen Kiinaan. Onko Yhdysvallat valmis käsittelemään tällaista skenaariota?

 

SULLIVAN. Yhdysvallat aikoo ryhtyä kaikkiin toimiin, - sekä pelotteen että diplomatian näkökulmasta varmistaaksemme, ettei taiwanilainen skenaario, jota juuri kuvailitte, koskaan toteudu, - ja pyrkii estämään hyökkäyksen Ukrainaan. Se on politiikkamme tavoite juuri nyt. Nämä ovat ne askeleet, joita olemme ottamassa. Näin presidentti Biden tekee viesteissään, jotka hän lähettää presidentti Putinille.

 

Taiwanin osalta - viimeisten kahdeksan kuukauden aikana Indo-Tyynellämerellä toteuttamimme ponnistelujen summa - on myös suunniteltu välttämään kaikenlaisia skenaarioita, joissa Kiina päättää hyökätä.

 

Kysymys. Oliko Venäjän puolelta lupaus käyttää vaikutusvaltaa muuttaakseen Iranin kantaa?

 

SULLIVAN. Presidentti ja presidentti Putin keskustelivat hyvin Iran-kysymyksestä.  Se oli hyödyllistä. Venäjä ja Yhdysvallat tekivät itse asiassa hyvää yhteistyötä, jopa jännittyneissä olosuhteissa kaudella 2014–2015 yhteisen kattavan toimintasuunnitelman laatimiseksi. Tällä alalla Venäjä ja Yhdysvallat voivat jatkaa tiivistä neuvottelua varmistaakseen, ettei Iran koskaan hanki ydinasetta.

 

Kysymys. Miksi Ukrainan viranomaiset ensin kielsivät, että joukkojen kokoaminen olisi tapahtunut, kun Washington alkoi antaa tietoja, ja muuttivat sitten äänensä Blinkenin tapaamisen jälkeen?

 

SULLIVAN. En aio luonnehtia Ukrainan hallituksen päätöksentekoa, - vain sanoakseni, että olemme päivittäin yhteydessä Ukrainan hallituksen korkeisiin virkamiehiin. Olen lähes päivittäin yhteydessä Ukrainan hallitukseen. Uskomme, että näemme saman uhkakuvan.

 

Viestimme Ukrainan hallituksen ystävillemme, kuten viestimme oli tänään presidentti Putinille, on se, että Yhdysvallat tukee Minskin prosessia ja haluaa, että kohti tulitaukoa ja luottamusta lisääviä toimia edistytään. Ja se on paras tapa edetä.

 

Kysymys. Onko maailma turvallisempi tänään johtajien välisen keskustelun jälkeen vai vähemmän turvallinen?

 

SULLIVAN. Sanon vain, että paras mittari siitä, onko maailma turvallisempi vai ei, ovat tosiasiat paikan päällä ja toimet, tässä tapauksessa Venäjän toimesta. Katsotaan, mitä tapahtuu.

 

Olemme valmiita käsittelemään kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja seuraukset, kuten alussa totesin.  Enkä aio tehdä ennustuksia tai yleisluontoisia arvioita. Sanon vain, että presidentti Biden jatkaa kaikkien tarvittavien järkevien vaihtoehtojen suunnittelua erilaisille poluille, joita voi kehittyä tulevina viikkoina.

 

(Kysymyksiä ja vastauksia Iranista ja Lähi-Idästä)

 

Kysymys. Odottaen kokousta tai keskustelua presidentti Zelenskyn kanssa myöhemmin tällä viikolla - onko mitään askelia tai kompromisseja, joita Ukraina voisi tehdä löytääkseen keinon lopettaa tämä tilanne rauhanomaisesti?

 

SULLIVAN. Kuten aiemmin mainitsin, olemme jatkuvasti yhteydessä Ukrainan hallituksen johtoon. Ministeri Blinken puhui eilen presidentti Zelenskyn kanssa.

 

En aio luonnehtia heidän ehdotustensa yksityiskohtia, mutta he ovat esittäneet rakentavia ideoita diplomatian edistämiseksi. Kannustamme sitä. Juuri noita askeleita he ottavat. Ja he pyytävät Yhdysvaltoja tukemaan heitä tulitauon aikaansaamisessa ja lopulta pääsemään diplomaattisen ratkaisun tielle.

 

Mielestämme tämä on hyvä ja myönteinen asia. Uskon, että presidentti Biden ja presidentti Zelensky tulevat keskustelemaan diplomaattisesta reitistä puhuessaan torstaina.

 

Kysymys. Voinko kysyä Nord Stream 2:sta?  Sanoit, että Putinin pitäisi... (tehdä mitä sanoit) jos hän haluaa välttää riskin, ettei putkea kytketä päälle. Oletteko tehneet liittolaisille selväksi, että itse asiassa rankaisette muita hankkeeseen osallistuvia yhteisöjä, jos hyökkäys tapahtuu?  Oletko saanut mitään vakuutuksia Saksasta?

 

SULLIVAN. Kun liittokansleri Merkel oli täällä, keskusteltiin siitä, mitä tehdä, jos Venäjä käyttää kaasutoimituksia aseena. Mutta siitä ei tullut mitään, vaikka siellä oli jonkin verran pientä sievää – venäläisten sapelinkalistelua viime kuukausina.

 

Kysymys. Oletteko nyt saanut Saksalta takeet siitä, että he eivät itse asiassa jatka tätä?

 

SULLIVAN. Vastauksena aikaisempaan kysymykseen sanoin, etten aio puuttua erityisiin pakotetoimenpiteisiin, joita aiomme määrätä, vaikka tiedotamme niistä suoraan venäläiselle vastapuolelle ja valmistelemme niitä yksityiskohtaisesti eurooppalaisten kollegoidemme kanssa.

 

Sanon teille, että Nord Stream 2:n tulevaisuus on äärimmäisen tärkeä osa kokonaisuutta, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan tulevina viikkoina. Siitä on keskusteltu perusteellisesti. Jätän sen tähän tälle päivälle.

 

Kysymys. Miten tiivistätte tämän kokouksen?  Se oli tuloksellinen, se oli hyvä vai ei?

 

SULLIVAN. Se oli hyödyllinen kokous. Se oli hyödyllinen siinä mielessä, että se antoi presidentti Bidenille mahdollisuuden esittää selkeästi, suoraan ja avoimesti, mikä on Yhdysvaltojen kanta tähän asiaan. Ja myös siinä suhteessa, että hän koordinoi läheisesti liittolaistensa ja kumppaneidensa kanssa etukäteen. Ja myös puhua mahdollisesta tavasta edetä tästä eteenpäin.

 

Kysymys. Miten Putinin käyttäytyi kahden tunnin aikana?  Ilmaisiko hän halukkuutta perääntyä?

 

SULLIVAN. Jälleen kerran, pysyn käytännössä olla luonnehtimatta toisen osapuolen asemaa. Hän osaa puhua puolestaan. Sanoisin, että hänen käytöksensä– kuten presidentti Bidenin käytös – oli suoraa ja suoraviivaista.

 

Ja jälleen kerran, kuten totesin avauspuheenvuorossani, tämä oli todellinen keskustelu. Se oli antamista ja saamista. Ne eivät olleet puheita. Se oli vastavuoroisuutta. Presidentti Putin oli syvästi sitoutunut keskustelemaan. Jätän tähän luonnehdinnan hänen asennoitumisestaan.

 

Voin vain kertoa teille: Näiden kahden presidentin kokouksesta tulee heidän tiimeilleen tehtävä alkaa keskustella, kuinka voisimme ajatella diplomaattisesta tiestä.

 

Presidentti teki koko ajan selväksi, että diplomatian on tultava osana jännityksen lieventymistä eikä sen lisääntymistä. Ja nyt seuraamme mitä seuraa tulevina päivinä.

 

Kiitos, kaverit.

 

 Kylmän sodan kokeneen lähettilään puheesta tulee mieleen WW II, jonka selvittelyn ymmärtämiseen Suomen kannalta tarvittiin WW I:n kokeneita: Mannerheim, J.K. Paasikivi ja Carl Enckell.

 

 

 

 

(Julkaistu Historian ystäväin liiton kotisivulla: Tapahtumia historianystavat)

 

Arvoisat historian ja Suomalaisten Historiapäivien ystävät,

 

Kansainvälisessä politiikassa on jälleen kyseessä maailman HEGEMONIA, jonka säilyttämiseksi ja saavuttamiseksi käydään kamppailua arvoilla ja ideologioilla. Tavoitteena on globaaliherruus, mutta olemme jo kokeneet sen, että globalisaatioon liittämämme myönteiset odotukset eivät ole toteutuneet. Kauppasodat, pakotteet ja sotilaallisen varustelun määrä osoittavat globaalin maailman pirstoutuneisuuden.

 

Pandemian puristuksessa maailma ja Eurooppa ilman rajoja oli illuusio ja monet ovat jo ymmärtäneet, että kansallisvaltio on ollut suomalaisten turvallisuuden perusta. Jopa Pohjoismaat ovat nostaneet raja-aidat toisilleen.

 

Olemme saaneet tuta varsin konkreettisesti, että maailman hegemoniaa ylläpitävä Yhdysvallat on jakaantunut kansakunta. Englanti on jättänyt Euroopan unionin saavuttaakseen jälleen suvereenisuutensa. Euroopan unionin piirissä on muutakin hajaannusta. Kyseessä on nimenomaisesti Vanhan ja Uuden Euroopan välinen juopa politiikan suunnasta. Kiina pyrkii maailman suurimmaksi taloudeksi riippumatta autoritäärisestä hallinnostaan. Venäjä on lännen ja suomalaisten arvomaailmasta katsottuna vieras ja toisenlainen. Lännen Venäjä-politiikassa korostuu vaihtoehdottomuus ja pakotteiden käyttö. Suomen Venäjä-politiikka on sidoksissa EU:n minimalistiseen linjaan. Maailma ja sen mukana me suomalaiset haemme turvallisuuttamme ensisijaisesti varustautumalla sotilaallisesti. Emme ole harmaalla vyöhykkeellä, olemme vaarallisella alueella.

 

Hyvät ystävät,

 

Kirjan status on kovassa muutosvaiheessa. Tietoa haetaan entistä enemmän netistä. Tämä muutos näkyy kustannustoiminnassa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa. Muutamista Espoon kirjastoista voi lainata nyt lumikenkiä.

 

Media-alalla roiskuu myös. Sosiaalinen media on monien muiden asioiden ohella valtava vihalinko, jonka seurauksena väkivalta lisääntyy nuorten keskuudessa. Viha yleisesti ottaen ei kohdistu vain omaan piiriimme. Siitä saavat osansa naapurimaatkin. Informaatioalustojen omistajat päättävät nyt siitä, ketkä voivat esiintyä sosiaalisessa mediassa. Valtamedia kannattaa tätä voidakseen hallita informaatiokenttää. Media on yksi valtiomahti eikä siten voi edustaa enempää kansaa kuin totuuttakaan. Maailman johtavaksi poliitikoksi mielletty Yhdysvaltain presidenttikin häipyi ydinasesalkkuineen informaatiokentän mustaan aukkoon.

 

Arvoisat kuulijat,

 

Olemme myös eksyksissä ikivanhojen merkitysten kanssa. Mikä on sielu? Mitä on totuus? Mitä on vale? Mikä on tosiasia? Mitä on historia? Mitä on sota? Mitä on rauha?

 

Puhumme sielusta kuin tosiasiasta. On sitten uskon asia ajatella, että sielu on kuolematon. Sielua varten olemme kehittäneet AUKTORITEETTEJÄ, henkisiä ja maallisia, joille olemme luoneet tarinat. Jokainen ihminen uskoo useisiin auktoriteetteihin, pysyviin tai vaihtuviin, ja se antaa elämälle suuntaa ja lohtua. Auktoriteettien seuraaminen on usein johtanut myös sotiin ja hirmutekoihin.

 

Onko totuuden tietäminen ihmiselle mahdollista? Miten voimme tietää jostakin asiasta totuuden, kun emme tiedä totuutta edes omasta itsestämme?

 

Onko valetta se, että esittää tosiasiat toisin kuin luulee niiden olevan? Vai, onko valetta se, että valikoi tosiasiat oman tarinansa uskottavuuden takia.

 

Leo Tolstoi nimesi suuren Napoleonin sotiin liittyvän venäläisen yhteiskunnan kuvauksensa otsikolla: SOTA JA RAUHA.

 

Sotaisa aie ilmoitettiin aikanaan siten, että sotaan lähtevät saivat sotamaalauksen, sittemmin asepuvun. Sodat pyrittiin myös julistamaan. 1800-luvun lopulta asti pyrittiin kehittämään sotiin sopivaa lainsäädäntöä. Nykyisin käydään jatkuvia sotia, jotka muistuttavat digiajan nettipelejä. On sotia terrorismia vastaan tai uutena versiona kybersota. Kyberhyökkäys on helppo tehdä varsin avointa yhteiskuntaa vastaan. Mitä haasteellisempaa valtion puolustaminen on, sitä enemmän kansalaisten perustuslain antamat vapaudet kärsivät.

 

Rauhan tutkimus on konfliktien tutkimista. Henry Kissingerkin ihmetteli, miksei kukaan tutki rauhan tilaa ja sen säilyttämistä? Hän ihmetteli sitä, olisiko tähän ollut materiaalia saatavissa. Ruotsi on esimerkki, johon sopii tämä lähestymiskulma. Yli 200 vuotta rauhantilassa on Euroopan valtioiden keskuudessa saavutus, joka ei ole tullut sattumalta. Mitä rauhantilan pitäminen naapurustossa, jossa kaikki muut toimijat ovat olleet sodassa, on vaatinut Ruotsin yhteiskunnalta? Siinä eräs Tolstoin tapainen tutkimusaihe.

 

Historian kirjoitus keskittyy tosiasioihin ja niiden yhdistämiseen. Paraskin historian kirjoitus on tarinan kerrontaa. Tarinan tekee uskottavaksi se, että historioitsija pyrkii tekemällä perustutkimusta löytämään kaikki asiaan liittyvät tosiasiat ja esittämään ne ja niiden keskinäisen yhteyden historian kirjoittamiseen liittyvällä metodiikalla.

 

Usein sanotaan sotien jälkeisestä historian kirjoittamisesta, että se on voittajan historiaa. Keväällä 1918 sekä valkoiset että punaiset puhuivat kapinasta. Valkoisten voitettua vapaussota-termillä haluttiin korostaa, että Suomen 1918 tapahtumat olivat Suomen ja Venäjän välinen sotatila. Sisällissota-termiä alettiin käyttää II maailmansodan jälkeen, kun kansa oli sekä talvi- että jatkosodassa varsin yhtenäinen valtion johdon harjoittaman politiikan takana. Kansalaissota tuli sitten muotiin uuden sukupolven ottaessa vallan sota-ajan sukupolvelta. Viimeaikaisin historian kirjoitus on lähtenyt siitä, että Brest-Litovskin rauha Saksan ja Neuvosto-Venäjän kesken ratkaisi sodan lopputuloksen. Neuvosto-Venäjä ei voinut enää rauhan jälkeen avustaa punaisia ja saksalaisten sotilaallinen välintulo Suomessa varmisti valkoisille voiton.

 

On myös niin, että kun historian kirjoitus epäonnistuu luomaan kansakunnalle uskottavaa tarinaa, niin sitten tulee Väinö Linna, joka kykenee esittämään historiallisen tilanteen kaunokirjallisesti siten, että se käsitetään tunteen tasolla, jos ei nyt aivan totuutena niin kuitenkin oikeudenmukaisuutena.

 

Tänä päivänä puhumme historiapolitiikasta tai historian käytöstä. Näillä termeillä tarkoitetaan sen tutkimista, miten erilaiset tahot käyttävät historian kirjoitusta omiin subjektiivisiin tarkoituksiinsa.

 

Barak Obama kysyy muistelmissaan sitä, kuinka hyödyllistä on kuvata maailmaa sellaiseksi, millainen sen mielestämme pitäisi olla? Vastaisin tähän, että poliitikolle arveluttavaa ja historioitsijalle tuhoisaa, sillä maailman hegemonia ja auktoriteettien uskottavuus saavutetaan ja ylläpidetään taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen voiman, sen käytön ja sitä tukevien tarinoiden avulla.

 

Avaan XXII Suomalaiset Historiapäivät Sinuhe Egyptiläisen sanoilla: ” Hamasta muinaisuudesta tähän päivään asti kaikki, mitä on kirjoitettu, on kirjoitettu jumalien tähden tai ihmisen tähden. ”

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilinen Ylen A-studio kertoi taas kerran, miten avuton nykyinen positivistinen ja behavioristinen kasvatustiede on tässäkin asissa. Sen seurauksena myös poliittinen, hallinnon ja koulun johto ovat neuvottomia, vaikka näihin ongelmiin on vanha ja hyvä lääke. Suomalainen koulu saa kunniaa oppilaidensa PISA -suorituksilla, mutta sen kasvatustavoitteisiin tai ainakaan menetelmiin ei kuulu kasvattaa nuoria hyviksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi. 

 

 

Vihapuheesta alkava koulukiusaaminen ja väkivalta eivät pohjimmiltaan ole mikään ihme, sillä nykyinen positivistis-postmarxilainen kulttuurihegemonia hävittää systemaattisesti kulttuurista kreikkalais-poeettista, kristillistä ja kansallista sivistystä, ja mediakapitalismi puolestaan täyttää tilan väkivallan ja seksin sekoituksilla, eikä esimerkiksi Ylen tarjonta nykyään juuri eroa muusta.

 

 

Aatehistoriallisesti katsoen taustalla on modernin ajan valistuksen kuten Immanuel Kantin ja Havid Humen sekä jatkossa Karl Marxin väärä käsitys ihmisen järkevyydestä ja hyvyydestä luonnon lahjana. Kuitenkin ihmiskunta ja jokainen ihminen on henkisenä olentona sivistyksen tulos.

 

 

Eurooppalaisessa kulttuurissa ja humanitas ihmisyys merkitsee hyveellistä eli viisasta ja tietävää, maltillista ja kohtuullista, oikeamielistä, urhoollista ja lähimmäisenrakasta hyvää ihmistä ja kunnon kansalaista, jonka on kasvattanut kristillinen, kreikkalais-poeettinen, ja suomalais-kansallinen kansansivistys. Juuri se, jota punavihreä ja oikeistopopulistinen äärisuuntaus nykyään hajoittaa. Se on kärjistynyt muoto länsimaisen kulttuuri nykyistä murrosta, eikä siitä selvitä muulla kuin ottamalla jälleen ihmisyys ja sen kehitystarve kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen kehityksen lähtökohdaksi.

 

 

Tämä ohjelmahan oli Santeri Alkion maalaisliiton sivistysdemokratian lähtökohta, mutta peruskoulun kylpy näyttää huuhtoneen ajatuksen uuden polven kielestä ja mielestä. Vastaava tilanne on myös luterilaisella teologialla, jonka valtavirta meni polvilleen Immanuel Kantin edessä. Eikä näytä rohkenevan nousta omille jaloille, mihin on liittynyt myös liikettä Rooman suuntaan.

 

 

Melko nopea, halpa ja hyvä ratkaisu olisi, että aloitetaan jälleen opettaa koulussa lapsille ja mediassa vanhemille lähimmäisen rakkautta. Se merkitsee myös demokraattisen kansalaisuuden kasvattamista, sillä demokratia olettaa kansalaistensa olevan riittävän viisaita ja tietäviä, hyveellisiä ja itsenäisiä.

 

 

Sitten ei tarvitsisi varhaista tai myöhempää puuttumista ja poliisien palkkaamista yhä useampien perään. Samalla pitäisi vähentää valtamediassa tulvivia väkivalta- ja vihaohjelmia. Lopulta kaikki olisivat tyytyväisiä.

 

 

Alkuun pääsisi lukemalla ja ottamalla jälleen vakavasti Matteuksen evankeliumin luvut 5-7. Näin niissä neuvotaan. 

 

 

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin.

 

 

Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.

 

 

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.

 

 

Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen.

 

 

Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.

 

 

Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.

 

 

Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne. Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee, jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.

 

 

Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttavaa tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

 

 

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan. Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa kun otan roskan silmästäsi’, kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.

 

 

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.  Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.

 

 

Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä.

 

 

Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka.

 

Lähde, Raamattu, Matteuksen evankeliumi, luvuista 5-7.

 

Laajemmin samasta aiheesta: Ihmisyyden kehitys ja taantuminen poliittisessa teoriassa.

 

Perjantai 13.6.2014 klo 06.12

Se Suomi, jossa Antti Herlin haluaa jatkossakin asua, pitää huolta vähäosaisista ja muualta tulleista. Ja huolehtii suhteistaan Venäjään.

 

Antti Herlinin mukaan Venäjä-suhteet on pidettävä kunnossa.

 

Koneen pääomistaja Antti Herlin puhui eilen Suomen Sotaveteraaniliiton liittojuhlassa Oulussa. Talouselämän nokkamiehen esittämäksi puhe oli sisällöltään ja tyyliltäänkin poikkeuksellisen.

 

Herlin lainasi puheensa aluksi Urho Kekkosen kirjoitusta sotavuodelta 1943. Siinä silloinen nouseva poliitikko kiitti kansakunnan vaikeina aikoina osoittamaa kasvavaa paineensietokykyä, moraalia: "Että jaksetaan kestää. Ja mikäli mahdollista: että jaksetaan kestää iloisella mielellä."

 

Tuo Kekkosen ohje ja kannustus on Herlinin mielestä ajankohtainen nytkin, kun taloustaantuma jatkuu ja "sotavuosiemme vihollinen on taas otsikoissa".

 

Vaikka Ukrainan kriisi on nostanut turvallisuuspoliittista keskustelua, Herlin kehotti pitämään mielessä, että yksi ei muutu:

 

- Meillä on pitkä maaraja Venäjän kanssa.

 

Suomi on EU:n rintamassa, mutta meidän on pidätettävä itsellämme oikeus tulkita EU:n Venäjä-politiikkaa. Tarvitaan siis selkärankaa, jonka varassa Suomi voi omia etujaan vaalien tehdä ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa.

 

- Suomettua emme enää halua, mutta suhteet Venäjään on tietenkin pidettävänä hyvinä. Uskon johtajiemme tähän kykenevän.

 

Suvaitsevaisuus voitti

 

Herlin analysoi myös Suomen asemaa viime sotien vaihtelevissa käänteissä, milloin Neuvostoliittoa vastaan, milloin natsi-Saksan rinnalla tai sitä vastaan.

 

- Mielestäni nuo sodat käytiin todellakin myös vapauden ja suvaitsevaisuuden puolesta, ääriliikkeitä vastaan, hän tulkitsi.

 

- Olemme aina olleet vapautta rakastava mutta myös perusolemukseltamme suvaitsevainen kansakunta. Sotien jälkeinen aika opetti meille vielä lisää suvaitsevaisuutta, kun piti oppia tulemaan toimeen entisen vihollisen kanssa.

 

Suomettumisen aika

 

Lapsuusmuistojen kautta Herlin pääsi puhumaan "suomettumisen" ajasta, "jossa oli hyvät ja huonot puolensa". Erityisen hyvät ne olivat Kone Oy:lle, joka hyötyi idänkaupasta ja monopoliasemastaan hissien ja nostureiden viennistä Neuvostoliiton vaativimpiin rakennuskohteisiin.

 

- Tämä kauppa oli yksi mahdollistaja Koneen laajentumisessa länteen. Neuvostokaupan katteilla ostettiin toimintaa Länsi-Euroopasta.

 

Idänkauppa toi paljon työtä suomalaisille ja sitä saavat menestyksestään kiittää myös monet muut nykyhetken suurimmat suomalaisyritykset.

 

Huolta vähäosaisista

 

Meidän on Herlinin mielestä syytä kantaa huolta maamme ja maanosamme nykyisestä kehityksestä, kun ääriliikkeet menestyvät monissa EU-maissa.

 

- Avoimesti rasistiset yksilöt saivat paljon ääniä Suomessakin, muutamissa muissa Euroopan maissa tilanne on paljon vakavampi.

 

Puheen loppu oli Herlinin omien arvojen ja arvostusten avoin tunnustus:

 

- Hyvät sotaveteraanit, minun Suomeni, jonka vapaudesta teitä vielä kerran kiitän ja jossa haluan asua, kunnioittaa tuota vanhaa viisautta (arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin). Siinä Suomessa pidetään huolta vähäosaisista. Siinä Suomessa saavat eri taustaiset ihmiset elää pelkäämättä, eikä se ole yhden totuuden maa. Sen poliittinen järjestelmä saattaa aika ajoin vaikuttaa tehottomalta, ja moni asia tuntuu menevän huonoon suuntaan. Mutta kuulijat, viimeksi mainittu on hinta siitä, että Suomessa otetaan kaikki kansalaiset huomioon, ja tämä hinta kannattaa maksaa.

 

TIMO HAKKARAINEN
timo.hakkarainen@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluilmedia.fi