Blogi

Naton pääsihteeri: pohjoismaille yhteinen käyttövalmis k...

 

Eilisessä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa todettiin noudatettavan ns. Chatham House –periaatetta, jolloin osanottajat eivät saa viitata julkisuudessa sen keskusteluun. Alla oleva on kokonaan julkisista lähteistä, joista yksi on Naton omaan verkkoon eilen tullut pääsihteeri Rasmussenin puhe.

http://www.nato.int/cps/en/SID-7D26A135-D24E469F/natolive/opinions_91346.htm

 

Yhteinen pohjoismaiden käyttövalmis komentokeskus Saksaan

Naton pääsihteeri Rasmussenin puheessa eilen Helsingissä oli yksi aivan uusi julkistunut tieto: ”Toimitte myös muiden pohjoismaisten NATON liittolaisten ja kumppaneiden kanssa toteuttaaksenne yhteisen monikansallisen, käyttövalmiin komentokeskuksen Saksassa.” (You are also working with Nordic NATO Allies and partners to establish a deployable joint multinational headquarters in Germany.) On hyvä saada lisää tietoa, tästä Saksassa sijaitsevasta pohjoismaiden käyttövalmiista yhteisestä monikansallisesta komentokeskuksesta.

 

 

Islannin ilmavalvonta

Olen seurannut Islannin ilmavalvonta-asiaa siitä alkaen kun Thorvald Stoltenberg kävi sitä esittelemässä 2009. Kaiken sen jälkeen ja tämän Rasmussenin vierailun jälkeen hankkeeseen liittyy yhä lisää vastaamattomia kysymyksiä. Keskeistä on, mihin kokonaisuuteen Islannin Ilmavalvonta liittyy Suomen, muiden pohjoismaiden, NATON ja Yhdysvaltojen kannalta. Islanti on kulttuurisesti pohjoismaa, mutta sotilaspoliittisesti Islanti on Suomesta yli 2000 kilometrin päässä oleva, Naton amerikkalaisille ja eurooppalaisille jäsenmaille strateginen portti Atlantilta yhä tärkeämmäksi käyvälle Jäämerelle, missä sijaitsevat myös Venäjän keskeiset strategiset merelliset tukikohdat. Asia on ajankohtainen Natossa, kun seuraavassa Naton neuvostossa on Norjan aloitteesta aiheena Nato ja Arktinen alue. 



Helsingin Sanomien mukaan: ”NATON pääsihteeri Rasmussen tarkensi torstaina Suomen ja Ruotsin roolia mahdollisessa Islannin ilmavalvontaoperaatiossa. Fogh Rasmussenin mukaan kyseessä on rauhanajan operaatio, joka on luonteeltaan harjoituksellinen.

 


Suomi ja Ruotsi eivät osallistuisi tunnistuslentoihin, sillä ne kuuluvat Naton jäsenmaille… Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset koneet olisivat todennäköisesti aseistamattomia.”

 

 

Ohjukset

Yllättäen pääsihteeri Rasmussen esitti ohjus- ja ohjuspuolustuskysymyksistä muotoiluja, jotka sivuuttivat ohjuksiin liittyvän strategian dynaamisen luonteen. Sama toisen osapuolen toiminnan ennakointiin ja ennakoinnin ennakointiin vastaamisen ongelma liittyy myös Suomen päätökseen hankkia Yhdysvalloista Venäjän strategisiin kohteisiin ulottuvia ohjuksia.



Helsingin Sanomien mukaan ”Fogh Rasmussen pitää kuitenkin huolestuttavana Venäjän uhkailuja sijoittaa ohjusjärjestelmiä länsirajoilleen vastatoimena Naton ohjustorjuntahankkeelle. Rasmussenin mukaan venäläisohjuksia voidaan pitää hyökkäysaseina."



”Ei meillä ole mitään aikeita tunkeutua Venäjälle, joten Natoon kohdistetut ohjusjärjestelmät eivät ole oikeutettuja. Se on rahan tuhlausta, sillä vihollinen on keinotekoinen.”

 

 

Yhteistoiminnallinen turvallisuus

Rasmussenin puheessa oli myös ensisilmäyksellä selkeä mutta konkreettisella tasolla monimutkainen kuvaus Naton ja kumppanimaiden ”yhteistoiminnallisen turvallisuuden” luonteesta: ”… kytkeytymällä NATOON, he moninkertaistavat heidän omien ponnistustensa turvallisuushyödyt.”

 

 

(NATO has become a key driver for that cooperation. By reaching out to partners, here on this continent and elsewhere. Partners who are willing, ready and able to ‘plug in’. And partners who understand that, by plugging in to NATO, they multiply the security benefits of their own efforts.

This is where the importance of Finland becomes clear. Your country is a model partner for NATO. Because you fully understand the importance of cooperative security. And you have demonstrated a strong commitment to make it a reality.)

 

 

Asvokas käsitteellinen työ

Suomen julkisuuden kannalta uutta on myös Suomen tekemä ”arvokas käsitteellinen työ”, ”siihen elintärkeään kysymykseen, miten liittolaisten ja kumppaneiden yhdessä kehittämät kyvyt saadaan kriisitilanteessa käyttöön”. On tarpeen selvittää mitä tama konkreettisesti merkitsee.

 

 

(You are also doing valuable conceptual work to support Smart Defence. By tackling the difficult but vital question of how, at a time of crisis, we would use those capabilities that Allies and partners have developed together.” )

 

 

Missä mennään?

Kaiken kaikkiaan. Pinnan alla edennyt monin osin puolustusministeriön päätöksin Suomen, Naton ja Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittinen suhde alkaa nyt presidentti Niinistön ja Kataisen hallituksen johdolla konkretisoitua julkisuuteen. Menossa on Suomen kannalta monia merkittäviä asioita. Nyt on parasta viheltää peli poikki Suomen, Naton ja Yhdysvaltojen sotilaallisen suhteen kehityksessä, kertoa kansalaisille, missä mennään sekä esittää maan ulkopoliittisen johdon eli presidentin ja hallituksen linja, mihin mennään.

 

 

Lisää informaatiota.

http://www.nato.int/cps/en/SID-E55D0FA1-C38577C7/natolive/news_91342.htm