Blogi

Presidentti, komentaja, lentäjä: mistä Islannissa on kys...

 

Tänään on Islannin ilmavalvonnasta kuultu useita puheenvuoroja.

 

Heti aamusta eläkkeellä olevan lentäjän tohtori Veikko U.J. Heinosen arvio: "Ammattilaiset ovat laajalti sitä mieltä, että Islannin operaatiosta ei ole mitään reaalista lisäarvoa Suomen puolustusvoimien osaamiselle tai potentiaalille verrattuna harjoitukseen lähialueella."

 

http://www.ksml.fi/mielipide/kolumnit/mita-islannin-operaation-taustalla-oikeasti-on/1266682#.UJdopoFRmd0.facebook

 

Ilmavoimien komentaja Lauri Puranen kiirehti perään vakuuttamaan että "osallistuminen Islannin ilmavalvontaan ei menisi hukkaan." Kenraalimajurin mukaan mukaan "operaatiosta otettaisiin irti kaikki saatavissa oleva hyöty."

 

Lentäjä tohtori Veikko Heinosen arvion olen osaltani kuullut viime vuosina ja viime aikoina monelta ilmavoimien ammattilaiselta. Toisin sanoen Suomen puolustuvoimien nykyisten tehtävien tai pohjoismaisten harjoitusten osalta ei Islannissa ole saatavaa.

 

Komentaja Purasen muotoilu Islannissa toimimisesta poikkeaa siitä, mitä ammattilaiset ovat tähän mennessä kertoneet ilmavalvonnan luonteesta lentäjien osalta. Se voi kuitenkin tulla ymmärrettäväksi, jos ja kun tarkoituksena on saada jotain sellaista, mikä ei kuulu puolustusvoimien nykyisiin tehtäviin. Tälle taas presidentti Niinistön päivän puhe antoi lisää tukea.  

 

Viime viikon ristiriitaisten ilmaisujen jälkeen presidentin puhe on aivan ilmeisesti suunnattu myös diplomaattiselle ja kansainväliselle yleisölle, jotta olisi selvää, mitä maan hallitus on luvannut - tai että presidentti ja hallitus pysyvät aikaisemmissa ulkomaille annetuissa lupauksissaan.

 

Tässä suhteessa presidentin puhe maanpuolustuskurssin avajaisissa on nyt Suomen ulkopoliittisen johdon viralliseksi katsottava kanta .

 

Presidentti sanoo, että "Suomi on vastikään ilmaissut kiinnostuksensa osallistua yhdessä Ruotsin kanssa Islannin ilmatilan valvomiseen käytännössä kolmen viikon ajaksi keväällä 2014. Monet operaation toteuttamiseen liittyvät seikat ovat vielä avoinna ja jatkoselvitysten alla. Niiden valmistuttua asia on syytä käsitellä kattavasti eduskunnassa. Tämä on paitsi välttämätöntä, myös Suomen etu."

 

Presidentti jatkoi: "Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toisi sotilaallisia hyötyjä yhteistoimintakyvyn ja kokemuksen kasvun myötä."

 

Toisin sanoen kysymys on Suomen osallistumisesta toisen valtion ilmatilan valvomiseen, mikä valtion johdon ilmaisuna sijoittaa asian selkeästi kansainvälisellä ja kansallisella juridiikalla määritettyyn ilmavalvonnan kategoriaan sekä Islannin tapauksessa paikkaan Naton järjestelmissä.

 

Presidentti ei enää puhu harjoittelusta tai "harjoittelunomaisuudesta" vaan osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan eli kaikkien Naton jäsenmaiden Natolle keskittämään ilmavalvontaan - joka taas on osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää. Tästä hänen mukaansa tulisi "sotilaallisia hyötyjä yhteistoimintakyvyn ja kokemuksen kasvun myötä."

 

Tämä muotoilu vahvistaa sen, mitä sanoin viime keskiviikon A-sudion keskustelussa ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa. Tietenkin asialla on presidentin ja ulkoministerin korostama pohjoismainen ulottuvuutensa, mutta uusi asia on juuri se, että "Islannin ilmavalvontaan osallistuminen toisi sotilaallisia hyötyjä yhteistoimintakyvyn ja kokemuksen kasvun myötä." Tässä tapauksessa "sotilaallisten hyötyjen" hankkiminen on avoimesti ja paljon sanottu - kun muistaa, ettei Islannissa todellakaan ole omaa ilmavalvontaa vaan Islannin ilmavalvontaan osallistuminen merkitsee reaalisesti osallistumista ja oppimista Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään.