Blogi

II Presidentti Bidenin viikko ulkopolitiikassa

 

 

 

 

 

 

 

 

Presidenttiehdokas Joe Biden korosti maan palaavan johtamaan yhteistyötä liittolaisten ja monenkeskisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta voitaisiin vastata maailman yhteisiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen. Demokraattisten maiden taas tulisi koota voimansa vastaamaan erityisesti Kiinan haasteeseen. Virkaanastujaispuheen ulkopoliittinen osa oli odotettua lyhyempi, mutta samassa hengessä.

 

 

Yhdysvaltojen hallinnon johto on nyt nimitetty. Ulkopolitiikan ensimmäiset viestit on lähetetty, ja niihin on saatu vastaukset osin ennalta osin jälkeen. Maan perinteen mukaisesti keskeisten ulkopolitiikan suuntausten edustajat ovat esittäneet evästyksensä johtavissa alan julkaisuissa.

 

 

Tältä etäisyydeltä voi pohtia, mitä tuleman pitää.

 

 

Vuonna 1972 senaattoriksi 29 -vuotiaana tullut ja vuodet 2009-1917 varapresidenttinä ollut Joe Biden on kokenein nykyisistä valtionpäämiehistä. Samaan tapaan voi luonnehtia myös ylintä ulkopolitiikan johtoa esikuntineen, useimmilla takanaan usean vuosikymmenen kokemus sekä johtavien yliopistojen korkea koulutus realismiin painottuvasta Harvardista toisen laidan liberaalia suuntausta sekä kolmatta tietä etsiviin Washingtonin yliopistoihin. Jo nimitetyssä ulkoasioiden johdossa ei näytä olevan selkeästi pohjoisen Euroopan tuntijoita, mikä korostaa tulevia suurlähettiläitä sekä pysyvän hallinnon roolia.

 

 

Presidentti Bidenin ensimmäiset viestit perinteisten liittolaisten valtionpäämiehille olivat yleislinjan mukaisia. Vastauksetkin olivat paljolti odotettuja, mutta eivät aivan sitä, mitä Washingtonissa toivotaan. Venäjä oli oma lukunsa.

 

 

Presidentti Macronin Ranska on pitkään korostanut Euroopan suvereenisuutta eli itsenäisyyttä suhteessa Yhdysvaltoihin. Saksassa on useita painotuksia, mutta liittokansleri Merkelin johdossa oleva linja korostaa sekä atlanttista yhteyttä että Euroopan suvereenisuutta, mikä tarkoittaa atlanttisen yhteyden jatkumista mutta myös Saksan ehdoilla. Itämeren uudesta kaasuputkesta pidetään siis kiinni ja Davosin talousfoorumissa 27.1. Merkel paalutti myös rajat yhteiselle rintamalle Kiinaa vastaan: ”Minä haluaisin välttää blokkien rakentamista… Monille maille ei tekisi oikeutta, jos sanoisimme, että tässä on Yhdysvallat ja tässä Kiina, ja me ryhmitymme jomman kumman ympärille. Se ei vastaa käsitystäni, miten asioiden tulisi olla.”

 

 

Venäjän suuntaan ensimmäiseksi ilmapuntariksi on muodostunut vastaus oppositiojohtaja Navalnyn kohteluun. Myrkytysyrityksen ovat kaikki tuominneet kuten myös paluuta seuranneen vangitsemisen ja mielenosoitusten kovakouraisen tukahduttamisen. Mutta sanktioiden kaltaiset tai kaasuputken rakentamiseen liittyvät johtopäätökset ovat kuitenkin olleet toinen asia.

 

 

Maanantaina 25.1. EU:n ulkoministerit käsittelivät Navalnyn vangitsemista. Kokouksessa nostettiin esiin sanktiot Venäjää vastaan, mutta keskustelun jälkeen puhetta johtanut EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja taustaltaan espanjalainen sosialisti Josep Borrell totesi, ettei pöydällä ole konkreettisia esityksiä. Hän kertoi vierailevansa Moskovassa voidakseen keskustella Navalnyn tapauksesta sekä ”strategisesti suhteistamme Venäjään.”

 

 

Navalnyn osalta EU:n ja Yhdysvaltojen menettelyt ovat lähellä toisiaan, sillä myös presidentti Biden tuomitsi myrkyttämisen, mutta ei viestissään presidentti Putinille puuttunut vangitsemiseen. Sen sijaan presidentti Bidenin ensimmäinen ehdotus Venäjälle START sopimuksen jatkamisesta meni maaliin. Näin ja ensimmäinen yhteys Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien välillä oli myös ensimmäinen askel jatkaa yhteydenpitoa. Samaan aikaan Washingtonissa kuullaan mm. Washington Postista ja Atlantic Councilista uudelle presidentille ensimmäiset kriittiset muistutukset, että Navalnyn tapaus on uuden presidentin ensimmäinen testi lujan Venäjä -politiikan pitävyydestä.

 

 

Tapahtuneen voi tähän asti lukea niin, että Berliinille, Brysselille ja Washingtonille sopii hyvin, että Moskovassa tunnetaan omat heikkoudet, mutta näissä oloissa pohjimmiltaan samassa veneessä olevat eivät tahallaan keikuta sitä liikaa. Vielä on myös syytä miettiä, mitä korona ja Yhdysvaltojen uskottavuuden niukentuminen oikein merkitsevät.

 

 

Oma opettelunsa on myös paikkaansa etsivässä Lontoossa, johon myös löytyi puhelinyhteys Washingtonista. Brysselin suuntaan kuitenkin vinoilu jatkui, kun valtioiden unionin edustajalle ei löytynyt sopivaa diplomaattista statusta.

 

 

Samaan aikaan 30-40 Valkoisen taloon, Ulkoministeriöön ja Pentagoniin nimitettyä ovat asettautuneet työhuoneisiinsa, nimittäneet omia avustajiaan ja varmistelleet reviirejään sekä yhteyksiään kavereihin ulkomaille, ajatuspajoihin, lobbareihin ja mediaan. Lähetystöjen päälliköt ja neuvokset onnittelevat tai harmittelevat, miten monta tuttua on onnistunut pääsemään mukaan – ja varaavat parhaansa mukaan uudelta väeltä tapaamisia ja illallisaikoja. Kun itse presidentillä on paljon työtä kotirintamalla, ja kun ylin ulkopoliittinen johto keskittyy muihin suurvaltoihin, joku tässä koneistossa saa tärkeämmät asiat hoidettuaan pöydälleen paperin, mitä johtopäätöksiä niistä pitäisi tehdä pohjoiseen Eurooppaan.

 

 

Joka tapauksessa uuden hallinnon ensimmäinen viikko on varmistanut, että kentällä on monta omaa peliään pelaavaa, joiden kanssa voi sopia tai taklata riippuen hinnasta ja siitä, millaisen kokonaisstrategian päällikkö päättää. Ilmeistä myös on, että sitä vielä hiotaan tunnustelun perusteella. Kuten presidentti Bidenia lähes kaikkia ulkopoliittiseen johtoon kuuluvia yhdistää presidentti Obaman ajan liberalismin sovellus edetä mahdollisimman pitkälle, mutta ilman omia tappiota. Tulevaisuus näyttää, mitä siitä kokemuksesta on muistettu ja otettu huomioon. Kokonaisuutena Yhdysvaltojen linja on pitkään ollut, miten sopeudutaan maailman muutokseen, ja jatkossakin on väistämättä kysymys, miten se käytännössä tapahtuu.

 

 

Vaihtoehtoja on tarjolla, ja niitä myös lobataan ahkerasti sekä kulisseissa että julkisuudessa. Usein on kuitenkin käynyt niin, että jokin suuri yllätys kuten 9/11 on ratkaissut vastoin suunnitelmia. Siitä kannattaa vielä jatkaa pohdintaa.