Blogi

Savuavan paperin tarina

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on julkisuudessa kerrottu, että ”STT:n tietojen mukaan kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoffia epäillään tietovuototutkinnassa, jossa on selvitetty sotilastiedustelun aineistojen päätymistä Helsingin Sanomille.”

 

 

Asia ansaitsee tarkempaa tarkastelua.

 

 

Esitutkinnan ollessa kesken, kyseessä on uusi vuoto, koska laissa viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta säädetään salaisiksi ”poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille ja syyttäjälle sekä tarkastus- ja valvontaviranomaisille tehdyt ilmoitukset rikoksesta, esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat sekä haastehakemus, haaste ja siihen annettu vastaus rikosasiassa, kunnes asia on ollut esillä tuomioistuimen istunnossa taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta…”

 

 

Ilta-Sanomat perustelee, että ”STT kertoo epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.”  Ja lisäksi, että ”Esitutkintalaissa kuitenkin sanotaan, että tutkinnasta voi olla tarpeen tiedottaa muun muassa asian yhteiskunnallisen merkityksen tai sen herättämän yleisen mielenkiinnon takia.”

 

 

Esitutkintalaki sanoo, että esitutkinnasta voi antaa tietoja sen ”…yhteiskunnallisen merkityksen, sen herättämän yleisen mielenkiinnon, rikoksen selvittämisen, rikoksesta epäillyn tavoittamisen, uuden rikoksen estämisen tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämisen vuoksi…” Sekä, että ”Henkilön nimen tai kuvan saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, rikoksesta epäillyn tavoittamiseksi, uuden rikoksen estämiseksi tai rikoksesta aiheutuvan vahingon estämiseksi.”

 

 

Mutta laki sanoo myös, että ”Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehillään sekä heidän määräämällään muulla virkamiehellä. Oikeus tietojen antamiseen on myös syyttäjällä esitutkinnan päättymisen jälkeen.” Ilta-Sanomien mukaan kuitenkin ”Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Janne Järvinen perustelee poliisin pitkää hiljaisuutta sillä, ettei keskeneräistä tutkintaa kommentoida.”

 

 

On mahdollista, että poliisin suorittama esitutkinta on nyt lausunnolla asianosaisilla eli Alafuzoffilla, Pääesikunnalla ja Helsingin Sanomilla, sillä lain mukaan: ”Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus antaa esitutkintaviranomaiselle loppulausunto esitutkinta-aineiston riittävyydestä, näytön arvioinnista, oikeuskysymyksistä tai muista asian käsittelyn kannalta tärkeistä seikoista….” Jos tutkinta on edennyt tähän vaiheeseen, poliisin lisäksi vain joku näistä kolmesta on voinut vuotaa salassa pidettävän asiakirjan tietoja STT:lle, vaikka epäillyllä tuskin on siihen intressiä. On mielenkiintoista nähdä mitä tämä tapaus tuo julkisuuteen kaikkien näiden asianosaisten suhteista, kun savuava paperi on nyt varomattomuudesta tuotu julkisuuteen.