Blogi

Donald Cook, mitä tapahtui todella?

 









Amerikkalaisen aluksen ja venäläisten hävittäjien välikohtauksesta ei ole Suomessa näkynyt analyysejä. Käytettävissä on kuitenkin varsin paljon tietoja, joiden perusteella sen voi tehdä.

 

 

Ensimmäinen asia on, että Donald Cook on yksi alus Yhdysvaltojen “Aegis” -ohjustentorjuntajärjestelmässä. Sen tausta on presidentti Obaman päätöksessä karsia Puolaan sijoitettavaa järjestelmää ja sijoittaa sen osia laivoihin. Donald Cook on yksi niistä. Sen ja muiden vastaavien alusten järjestelmä tähtää tunnistamaan vihollisen eli Venäjän ballistisia ohjuksia niiden lähtövaiheessa. Siksi niille on edullista ja Venäjälle epäedullista pyrkiä mereltä mahdollisimman lähelle maalta lähteviä ohjuksia.

 

 

Donald Cook ei siis suoraan liity Itämereen vaan on osa Yhdysvaltojen ja Venäjän ja ”keskustasapainoa”. Se merkitsee tilannetta, jossa ydinasesuurvaltojen välillä vallitsee tasapaino, jossa kumpikaan ei voi uhata saatikka ampua toista ydinaseilla kärsimättä itse vastaiskusta. Kummankin osapuolen kannalta toisen tehokas ohjustorjunta johtaisi tasapainon horjumiseen eli toisen mahdollisuuteen uhata ydinasein ilman vaaraa vastaiskusta.

 

 

Venäjä katsoi, ettei presidentti Bushin aloittama ja Puolaan rakennettava järjestelmä suuntautunut Irania vaan Venäjää vastaan ja reagoi siihen jyrkän kielteisesti. Vastaavasti se reagoi ensin myönteisesti presidentti Obaman sitä purkavaan päätökseen. Kun Yhdysvallat alkoi sijoittaa saman torjuntaohjusjärjestelmää laivoihin, Venäjä reagoi kielteisesti. Mm. varapääministeri Dmitry Rogozin totesi vuonna 2012 maansa reagoivan “jyrkimmällä tavalla” jokaiseen ohjustentorjuntalaivaan sen rannikoiden lähellä. Donald Cook oli ensimmäinen, joka sen koki keväällä 2014.

 

 

Donald Cook –alus valmistui vuonna 1998, ja se varusteltiin uudelleen Aegis - järjestelmin, minkä jälkeen saapui tukikohtaansa Espanjan Rotaan helmikuussa 2014. Ukrainan kriisin alettua se komennettiin Mustallemerelle 10. huhtikuuta alkaen ”osoittamaan solidaarisuutta ja sitoutumista eurooppalaisille kumppaneillemme”.

 

 

Huhtikuun 12. päivänä uutisoitiin, että “aseistamaton venäläinen Su-24 hävittäjä teki useita Donald Cookin ohituksia hyvin läheltä.” Sen jälkeen Donald Cook siirtyi Romaniaan ja poistui Mustaltamereltä 24. huhtikuuta. Alan lehdistössä oli uutisointia, että venäläiset koneet olisivat pimentäneet Donald Cookin, mikä on kiistetty. Donald Cook palasi Mustallemerelle tammikuussa 2015, minkä jälkeen toukokuussa sisarlaiva USS Ross kohtasi venäläisiä koneita noin kilometrin etäisyydeltä Krimin lähellä. Alan lehdistössä on ollut tietoja, etteivät Aegis –järjestelmän alukset olisi sen jälkeen lähestyneet vastaavalla tavalla Venäjän rannikoita.

 

 

Mustanmeren jälkeen Donald Cook on liikkunut itäisellä Välimerellä, mutta tämän vuoden maaliskuun 22. päivänä se läksi Korfulta ja saapui Puolaan Gdanskin lähelle viime viikon perjantaina 8. huhtikuuta. Siellä kommodori Timothy Mooren mukaan “Tämä vierailu ilmaisee meidän jatkuvaa yhteistä sitoutumista alueelliseen vakauteen ja meren turvallisuuteen Baltian alueella.”

 

 

Viikonvaihteen jälkeen Donald Cook lähti merelle maanantaina 11. päivänä ja tuli noin klo 15.00 merellä noin 130 kilometrin päähän Kaliningradista. Silloin ja seuraavana päivänä aseistamattomat venäläiset hävittäjät lensivät useaan kertaan sitä erittäin läheltä. Uutiset ja lausunnot olivat melko lailla samanlaisia kuin huhtikuussa 2014 Mustallamerellä.

 

 

Amerikkalaisilla on ollut joku tarkoitus siirtää Donald Cook Korfulta Kaliningradin edustalle ja myös syytä varautua Venäjän reagointiin. Samoin venäläiset ovat pystyneet seuraamaan alusta koko matkan, ja heillä on ollut aikaa harkita reagointitapansa, minkä taas amerikkalaisetkin ovat tienneet.

 

 

Aegis –järjestelmä ja siis Donald Cook on suoraan Yhdysvaltojen puolustusministeriön alaisessa hallinnossa ja sen globaali tilannekuva- ja tietojärjestelmä on parasta, mitä maailmasta löytyy. Järjestelmän johtokeskuksessa on tiedetty heti, kun venäläiset koneet ovat lähteneet alusta kohti ja muutaman minuutin aikana se on saanut myös käskyn miten toimia, ellei sitä ole ennalta määrätty.

 

 

Voi kyllä kysyä, miten satelliiteista ja tutkista on voinut päätellä lähestyvien venäläisten aseettomuuden ja siis hälytyksen tarpeettomuuden. Olisiko siitä kuitenkin olemassa joku sopimus tai tilanteen vinkki. Nyt julkaistuista videoista näki laivan kannella rennot amerikkalaiset, ja voi arvioida kummankin puolen konkreettisen tason toimijoiden tienneen pelin hengen.

 

 

Mutta mikä se oli?

 

 

Ensimmäiseksi voi sulkea pois Suomen johdosta esitetyt pohdinnat vilkkaan sotilasliikenteen vahinkojen tyyppisestä tapahtumasta. On sinänsä suuri saavutus, kun niiden vaaraa on saatu vähennettyä. Toiseksi voi sulkea pois toisaalta esitetyn tavanomaisen helikopteriharjoituksen amerikkalaisten ja puolalaisten kesken, sillä erikoisalusta ei komenneta Korfulta Itämerelle Kaliningradin vesille siihen tarkoitukseen.

 

 

On mahdollista, että selkkaus liittyy puhtaasti Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseiden keskustasapainon salattuun maailmaan, jolloin kysymys olisi Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinohjusten tasapainon keskinäisestä väännöstä ja Yhdysvaltojen etenemisestä siinä.

 

 

Todennäköisintä on, että Itämeren jännityksen lisääntyminen kytkeytyi nyt konkreettisesti myös keskustasapainoon keskimatkan ohjusten osalta, jotka ovat olleet Aegis –järjestelmän nykyinen erikoisala – tosin kehittymässä myös mannerten välisten ohjusten suuntaan. Kun Ruotsia nyt koetetaan saada Natoon, sen erityinen arvo olisi ilmatilan lisäksi ydinohjusten mahdollisten ratojen ja siis torjuntajärjestelmien edullinen ja alueeltaan laaja sijainti.

 

 

Euroopan perinteinen ”Pohjoinen kysymys” on nyt Baltian ja Pietarin turvallisuus, joka kytkeytyy lännen koko puolustusjärjestelmän uskottavuuteen. Sitä sekä lännen että idän kenraalit yrittävät ratkaista aseellisella eskalaatiolla eli vastavuoroisella aseellisen voiman lisäämisellä Itämeren alueelle. Ongelmaa ei voida tälläkään kertaa ratkaista ottamatta vakavasti se kummankin puolelta.

 

 

Juuri nyt menossa on Yhdysvaltojen puolelta joukkojen ja asevarastojen lisääminen Baltiaan, mihin Venäjä on vastaamassa mm. kehittämällä siihen sopivia uusia ohjusjärjestelmiä ja lupaamalla sijoittaa uusia ohjuksia Kaliningradiin, mihin Yhdysvallat on vastaamassa tuomalla Aegis –järjestelmän Itämerelle ja joidenkin suunnitelmissa painostamalla Ruotsia ja Suomea tukemaan mahdollisia sotatoimiaan Baltiassa. Tämän kevään Yhdysvaltojen sotaharjoitus Suomessa on tässä kokonaisuudessa Suomen järjestelmien testaamista siihen tarkoitukseen.

 

 

Merkille pantavaa on, että Yhdysvallat operoi nyt pohjoisessa Euroopassa myös yksin paikallisia kumppaneita hakien, ilmeisenä ongelmanaan, etteivät kaikki eurooppalaiset liittolaiset innostu. On ilmeistä, että alueen maantiedettä ja historiaa tuntien ne myös haluavat ylläpitää voimatasapainoa paljon alemmalla volyymien tasolla.

 

 

Niin kauan kuin ylin valtiollinen johto Itämeren kymmenessä valtiossa ja Yhdysvalloissa ei tartu tähän eskalaatioon ja käännä sitä liennytykseksi, mennään kohti onnettomuutta, josta he ovat vastuussa sekä kansoilleen että historialle.

 

 

Presidentti Niinistöllä ja pääministeri Löfvenillä on nyt asiaa myös presidentti Obamalle.