Blogi

ETYJ:n kokous, mitä tapahtui?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaksi vuotta sitten 3.7. 2013 juuri valittu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapresidentti Ilkka Kanerva totesi Turun Sanomissa mm.: "Kahden vuoden päästä isännöimme Helsingissä Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen...."

 

 

Vuosi sitten 2.7. 2014 Yle uutisoiKanervan puheenjohtajaksi valinnan yhteydessä mm.: "Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj järjestää järjestön 40-vuotisjuhlakokouksen Helsingissä vuoden 2015 heinäkuussa.... Helsinkiin juhlakokoukseen kokoontuu Etyj-järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen istunto...."

 

 

Yle kertoi, että "Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman mukaan juhlakokous järjestetään Ukrainan tilanteesta riippumatta.... 'Tällaisissa oloissa Etyj-järjestöä tarvitaan', sanoi Heinäluoma tiedotustilaisuudessa.... '".... Ilkka Kanerva muistuttaa, että Etyj on Ukrainan kriisissä ainoa toimija, jossa kaikki osapuolet ovat mukana Venäjää myöten....."

 

 

Yle jatkoi, että "Ensi vuoden juhlakokouksen avaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kokousta valmistelee Suomen Etyj-valtuuskunnan lisäksi presidentin kanslia, eduskunta ja hallitus."

 

 

Valtioneuvoston eli hallituksen osalta asia on kuulunut ulkoministeriölle.

 

 

Tänä vuonna Kultaranta keskusteluiden jälkeen 17.6. presidentti Sauli Niinistö kertoi YLE:n haastattelussa Etyjin kokouksen ja EU:n sanktioiden ongelmasta:

 

 

"Ensinnäkin se kaatuu kyllä väärään syliin, koska Etyjin itsensä ja tämän parlamentaarisen kokouksen olisi tietenkin pitää aikanaan jo huoli siitä, ettei tule ongelmia tässä suhteessa. Tässä on nyt aika konstikas tilanne kaiken kaikkiaan.

 

 

Paitsi Naryshkin myös 4-5 muuta Venäjän delegaation jäsentä, jotka ovat samalla tuon Etyjin kokouksen jäseniä on kieltolistalla ja toisaalta sitten Etyjin omissa säännöissä sanotaan, että ellei kaikkia jäseniä ole kutsuttu kokoukseen, kokousta ei voida pitää. Ja kutsu varmasti tarkoittaa, että pääsee ihan perille asti estämättä.

 

 

Ja kaiken tämä taustalla on se, että silloin kun näitä sanktiopäätöksiä tehtiin, niin Etyj kyllä huomioitiin ja todettiin, että vapaa pääsy pitää kuitenkin olla Etyjin kotipaikalla pidettyihin kokouksiin ja se kotipakka on Itävalta ja Wien ja siellä he ovat käyneet.

 

 

Nyt tietysti jälkikäteen voi olla viisas jos silloin olisi muistutettu, että Helsingissä saattaa olla juhlavuoden kokous niin varmasti sellainen poikkeus olisi annettu. Ja nyt täytyy sitten kovasti katsoa, kun vähän näyttää siltä, ettei sen enempää Etyj - kuin EUkaan joka kieltää - tätä tilannetta selvitä niin silloin se tuli tähän syliin.... Mutta on niitä muiden juttuja tullut hoidettua ennenkin."

 

 

EU:n sanktioita koskevat periaatteet päätettiin 2.12.2005 (15114/05 PESC 1084 FIN 475). Niiden mukaisesti muotoiltiin myös Neuvoston Ukrainaa koskevassa sanktio -päätöksessä 17. maaliskuuta 2014 oleva poikkeuksia koskeva kohta. Sen mukaan

 

"6. Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksia 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, jos matkustaminen on perusteltua pakottavista humanitaarisista syistä tai osallistumiseksi hallitustenvälisiin kokouksiin ja unionin järjestämiin tai isännöimiin kokouksiin taikka Etyjin puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion isännöimiin kokouksiin (päätösteksti englanniksi, "hosted by a Member State holding the Chairmanship in office of the OSCE"), joissa käydään rajoittavien toimenpiteiden poliittisia tavoitteita, mukaan lukien Ukrainan alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja itsenäisyyden tukeminen, välittömästi edistävää poliittista vuoropuhelua."

 

"7.  Jäsenvaltion, joka haluaa myöntää 6 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, on ilmoitettava siitä neuvostolle kirjallisesti ("shall notify the Council in writing"). Poikkeus katsotaan myönnetyksi, jollei yksi tai useampi neuvoston jäsen esitä kirjallista vastalausetta kahden työpäivän kuluessa ehdotettua poikkeusta koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos yksi tai useampi neuvoston jäsen esittää vastalauseen, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää myöntää ehdotetun poikkeuksen."

 

 

("7. A Member State wishing to grant exemptions referred to in paragraph 6 shall notify the Council in writing. The exemption shall be deemed to be granted unless one or more of the Council members raises an objection in writing within two working days of receiving notification of the proposed exemption. Should one or more of the Council members raise an objection, the Council, acting by qualified majority, may decide to grant the proposed exemption.")

 

 

Vuosien 2005 ja 2014 Neuvoston päätösten mukaan siis poikkeusta haluavan valtion on notifioitava muita ja jos silloin tulee eriäviä mielipiteitä, jäsenvaltio voi viedä asian Neuvoston hyväksyttäväksi.

 

 

Em. suomenkielinen käännös on virallinen, mutta ETYJ:n puheenjohtajavaltiosta käytetään EU:ssa usein englanniksi selkeämpää muotoa esim.: "Kazakhstan will, in 2010, take over the chairmanship of the Organization for Security and Cooperation in Europe (OSCE)." Poikkeussäännössä siis puhutaan sananmukaisesti puheenjohtajavaltiona Etyjin (tarkoittaen tässä puheenjohtajan) virassa toimivan jäsenvaltion isännöinnistä.

 

 

Pakotepäätöksen ja sen poikkeussäädösten voimassa ollen Sergei Naryshkin vieraili huhtikuussa Pariisissa UNESCO:n kutsumana juhlimassa Venäjän 60 -vuotista jäsenyyttä järjestössä. Asiaa kysyttäessä ranskalainen diplomaatti vastasi, että "kutsu sellaiselta organisaatiolta on täysin sopiva listalla oleville sanktioiden välttämiseksi eikä asialle voi mitään."

 

 

Tiedossa ei ole, notifioiko Ranska muita jäsenvaltioita vai sovelsiko se suoraan EU:n säädöstä kansainvälisen organisaation päämajan isäntämaasta. Perusteluna esitettiin myös, että Naryshkin sai kutsun kansainväliseltä järjestöltä, jolla on kotipaikkasopimus Ranskan kanssa vuodelta 1954.

 

 

Joka tapauksessa Suomessa EU:n Neuvoston pakotepäätös on voimassa olevaa oikeutta, rikkomisesta aiheutuvine sanktioineen. Toimivaltaisena viranomaisena rajavartijan on sitä noudatettava, eikä toimivaltaista viranomaista voi suomalaisessa oikeusvaltiossa voi edes ohjata yksittäisessä tapauksessa vaan siihen tarvitaan uusi säädös tai säädökseen perustuva päätös poikkeuksesta. Huomioon ottaen myös Ranskan huhtikuinen ennakkotapaus Neuvoston pakotepäätöksessä on tulkinnanvaraisuutta, mutta ei niin, että Suomen valtiossa virkavastuulla toimiva esittelijä tai päättäjä voi sen perusteella päättää poikkeuksesta ilman notifikaatiota ja sen tuottaessa kielteisen tuloksen ilman Neuvoston päätöstä.

 

 

Näistä syistä, kysymyksiä niille, jotka tietävät.

 

 

Etyjin parlamentaarikkokokous Helsingissä oli tiedossa jo kaksi vuotta sitten ja laajassa julkisuudessa jo vuosi sitten. Sen valmistelussa ovat kuluneen vuoden aikana olleet Suomessa presidentin kanslia, hallitus eli ulkoministeriö ja eduskunta eli sen hallinto. Sanktioiden yleiset poikkeussäännöt ovat olleet osa EU -oikeutta vuodesta 2005 ja Neuvoston Ukraina -sanktioiden päätökseen ne tulivat 17.4.2014.

 

 

Ensimmäiset henkilöt sanktiolistalle päätettiin 17.3.2014 ja viimeiset 15.2.2015. Listalle tuli pitkin matkaa johtavia venäläisiä parlamentaarikkoja, jotka presidentti Niinistön sanoin "ovat samalla tuon Etyjin kokouksen jäseniä".

 

 

1. Miksi Suomen tai Etyjin vastuussa olleet viranomaiset ja Neuvostossa Suomea edustava pääministeri eivät huhtikuussa 2014 tai sen jälkeen sanktioiden laajentamispäätöksissä toimineet kuten presidentti Niinistö kesäkuussa sanoi: "Nyt tietysti jälkikäteen voi olla viisas jos silloin olisi muistutettu, että Helsingissä saattaa olla juhlavuoden kokous niin varmasti sellainen poikkeus olisi annettu."

 

 

Voidaan ymmärtävästi sanoa, ettei muistettu, mutta virkavastuulla toimivat saavat palkkansa siitä, että tietävät ja muistavat.

 

 

2. Miksi siis ei menetelty presidentti Niinistön pohtimalla tavalla, vaikka sanktioita päätettäessä tuleva kokous oli tiedossa? Ja kun vahinko oli tapahtunut, miksi Suomen ja Etyjin hallinto ei selvittänyt pikaisesti mahdollisia tulkintaongelmia ja tarvittavia poikkeuksia?

 

 

3. Miksi poikkeusmenettely jätettiin viime tinkaan, asiaa ei viety Neuvostoon - tai tarvittaessa itse kokousta ei ajoissa ehdotettu siirrettäväksi poikkeussäädöksen varmasti sallimaan maahan?

 

 

4. Millä poliittisella aktiivisuudella ja painolla poikkeusta haettiin muilta jäsenvaltioilta - vai haettiinko ajoissa ollenkaan ja odoteltiinko uutta hallitusta niin että se oli käytännössä liian myöhäistä?

 

 

5. Mistä maista ja millä motiivilla poikkeuksen myöntäminen jäi notifikaatiossa kiinni?

 

 

Presidentti Sauli Niinistötotesi kesäkuun haastattelussaan, että asia kaatui hänen osaltaan väärään syliin. Edellisen eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja hallituksen Ulkoministeri Erkki Tuomiojaovat vetäytyneet vuoden kestäneestä vastuustaan, samoin kuin Etyjin parlamentaarisen ryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

 

 

6. Kaatuiko asia nyt kuukausien viivyttelyn jälkeen oikeaan syliin?

 

 

7. Onko edellisten hallitusten aikana asiassa toimittu edes kohtuullisella osaamisella ja Suomen etu mielessä?