Blogi

Snellmanin päivänä
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toukuun 12. oli Snellmanin päivä. Samaan aikaan myös koetetaan tehdä Ukrainan kriisistä johtopäätöksiä, jotka heikentävät vakautta Itämeren alueella. Tulee mieleen, miten tämä sama kuvio on toistunut 200 vuotta ja mikä on Snellmanin kehittämä Suomen idea, jolla siitä selvitään.
 


Toukokuussa 1863 Snellman julkaisi Litteraturblad –lehdessä Suomen perusidean kirjoituksessaan Sota vai rauha Suomelle.
 


Snellmanin perusteesi oli:

”Tämä on se, mitä minä haluaisin, jos vain voisin, teroittaa lähtemättömästi maanmiesteni vakaumukseen: kansakunnan tulee luottaa ainoastaan itseensä.

Tällainen vakaumus pitää sisällään, että kansakunnan ei tule haluta ja tavoitella mitään muuta kuin mitä sen voima riittää saavuttamaan ja säilyttämään.”
 


Taustana oli saman vuoden Puolan kapina. Euroopassa oli laajaa keskustelua, että Ranskan Napoleon III tekisi intervention ja aloittaisi näin sodan Venäjää vastaan. Ruotsissa ja Suomessa oli mielialaa, että suomalaisten tulisi käyttää tilaisuutta hyväkseen asettumalla Ranskan puolelle. Snellman kuvaa artikkelissaan tylysti, mitä siitä seuraisi ja teki tuon johtopäätöksen.
 


Suomalaiset malttoivat mielensä ja kasvattivat voimiaan niin, että ne riittivät itsenäisyyteen ja sen puolustamiseen.
 


Sen jälkeen Snellmanin reaalipolitiikan idea on ollut käytössä kunkin ajan mukaisessa muodossa. Venäjä ei tarvitse Suomea itselleen omistukseensa vaan sen intressi täällä on se, että Suomesta ei tule sen mahdolliselle sotilaalliselle vastustajalle eteen työnnettyä tukikohtaa Venäjää vastaan.
 


Suomen on siis itse pidettävä huolta uskottavasta itsenäisestä puolustuksestaan. On järkevää hankkia kriisitilanteeseen tukea, mutta ei niin, että jäisimme siitä riippuvaisiksi tai tuen antaja saisi Suomesta tukikohdan Pietaria tai Murmanskia vastaan. Jos tuesta tuleva keskinäisriippuvuus on sellainen, että se estää itsenäisen toiminnan, voisimme olla mahdollisessa tositilanteessa toimintakyvytön. Jos taas tuen antaja saa Suomesta itselleen tukikohdan, tuon tuen antajan ja Venäjän konfliktissa Venäjän ensimmäiset toimet suuntautuisvat tätä sen vastapuolen tukikohtaa vastaan.
 


Tämä kuvio on toistunut aikaan sidotulla tavallaan aina kun Euroopassa on tapahtunut poliittisia muutoksia, viimeksi Neuvostoliiton hajotessa ja Naton laajentuessa itään. Samantapainen kuvio on nytkin menossa, kun maan Nato–ryhmittymä ja naapurimaa Viron tukemana ajavat Suomen Natojäsenyyttä.