Blogi

Matti Vanhasen hallitus aloitti 10 vuotta sitten

Eräs merkkipäivä.

 

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen nimittämisestä tulee tänään kuluneeksi 10 vuotta.

 

Muistan, kun Vanhasen erottua melko tarkkaan seitsemän vuotta myöhemmin Newsweek –lehti julkaisi kuin tilinpäätöksenä tutkimuksensa, että Suomi on maailman paras maa.

 

Lehti selvitti koulutusta, terveydenhoitoa, elämänlaatua sukupuolten tasa-arvosta ympäristön tilaan sekä monipuolisesti talouden kehitystä ja demokratiaa.

 

Tuokaan kansainvälinen vertailu ei tietty sopinut kotimaiselle medialle. Mutta kun katsoo nyt maailman näköaloja ja Suomen asioiden hoitoa, voi olla niin että viime vuosikymmen oli Suomen historian parasta aikaa.

 

Vanhasen hallituksia voi myös toimintatavaltaan verrata nykyiseen kriisistä toiseen kitkuttelevaan. Onpa Vanhasen hallituksen päätöksistä mitä mieltä tahansa, yksimielisyys löytynee siitä, että asiat olivat hallinnassa ja ne tunteva pääministeri oli aina tiedotusvälineiden käytettävissä.

 

Vanhanen itse on sanonut Tapaninpäivä 2004 tsunamin olleen kovin paikka. Vanhanen otti vastuun ja byrokratia raivattiin pois alta suomalaisten auttamiseksi – eikä pakoiltu vastuuta ”toimivaltaisten viranomaisten” selän taakse kuten nyt. Mukana olleelle jatkon suurin yllätys oli, miten maan puolustushallinto suuttui tästä ja aloitti rynnäkön pääministerin virkaa vastaan.

 

Mutta myös ulkoisesti Vanhasen, ja siis presidentti Halosen, aika oli Suomen historian ehkä vakainta aikaa. En tiedä millaisia periaatteellisia keskusteluja Tasavallan presidentti ja pääministeri kävivät keskenään ulkopolitiikan linjasta, mutta merkittävissä konkreettisissa asioissa he olivat yhtä mieltä.

 

Presidentti Clintonin ja presidentti Jeltsinin vuoden 1997 tapaamisen tuloksena Baltian maat liittyivät Natoon 2004, ja samana vuonna niistä tuli myös EU:n jäseniä. Suomessa tuon vuoden turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko määritti linjaksi uskottavan oman puolustuksen, EU –jäsenyyden ja Nato-option.

 

Tuon ajan Suomen ulkopoliittisen johdon käytännön linja oli vakauttaa tätä kylmän sodan jälkeen saavutettua historiallisesti aivan uutta tilannetta. Presidentti Ahtisaaren ja pääministeri Lipposen aikana Suomi oli tehnyt tietoisesti valinnan pysyä Naton ulkopuolella mm. välttyäkseen ottamasta ylivoimaista vastuuta Baltian turvallisuudesta ja sitouttaakseen ennen kaikkea Yhdysvaltoja tuon vastuun kantoon.

 

Tästä taustasta huolimatta heti 2000 -luvun alkuvuosina suomalainen eliittiryhmittymä alkoi ensimmäisenä horjuttaa saavutettua vakautta käynnistämällä sotilasteknisen ja poliittisen kampanjan Natoon. Epävakaaseen suuntaan alkoivat vähitellen vaikuttaa monet muutkin tekijät. Näin syntyi vähitellen pohjoisen Euroopan nykyinen kaikille epäedullinen kierre, jonka pikainen rauhoittaminen on nyt alueen pienten valtioiden lisäksi myös Venäjän, Saksan ja Yhdysvaltojen etu.

 

Kun historioitsijat aikoinaan tutkivat viime vuosikymmenen vimmattua kampanjaa Matti Vanhasta vastaan, taustalta löytyy myös vahva halu raivata hänet Nato –jäsenyyden tieltä.

 

Kun Matti Vanhanen oli nuori, hän kuuli monien sanovan, että Keskustan aika on ohi. Siitä huolimatta 2000 –luvun kolme ensimmäistä aloittavaa pääministeriä olivat keskustalaisia. Nykyisen hallituskokeilun jälkeen Suomi voi taas turvata tulevaisuutensa Keskustan alkiolaiseen humanismiin ja snellmanilaiseen suomalaiseen realismiin tässä Euroopassa ja tässä maailmassa.

 

Apu –lehdessä julkaistiin hiljakkoin Matti Vanhasen haastattelu kuin 10 -vuotispäivän merkeissä. Sen voisi painaa ensimmäiseksi luvuksi valtioneuvoston kanslian toimittamaan Ministerin käsikirjaan.