Blogi

Tuomioja lievensi hieman.
Ylen mukaan: "Tuomioja myöntää, että koska sieppausta selvittämässä on ollut kymmeniä ihmisiä eri aikoina, on voinut käydä niin, etteivät henkilökemiat ole pelanneet. Ulkoministeri kuitenkin kiistää jyrkästi, että tämä olisi vaikuttanut siihen miten Itävalta ja Suomi yhdessä toimivat."


Tässä hän on lähempänä todennäköistä reaalista tilannetta. Voidaan ja pitääkin koota kymmeniä tahoja yhteydenpitoon ja kokouksiin. On tietty tärkeätä, että ylimmät tahot pitävät hyvää yhteyttä. Mutta.


Valtioneuvoston työnjaon mukaan vastuu tilanteesta on selkeästi ulkoministeriöllä. Mutta kun UM:n tiedotustilaisuuden mukaan paikalle lähetettiin myös kahden muun suomalaisen viranomaisen edustajat, suomalainen järjestelmä ei tavallista, että kaikki tahot toimisivat kovimmissakin tilanteissa keskitetyssä ohjauksessa. Eikä järjestelmämme myöskään vaadi, että kaikki tahot informoisivat toisiaan paikan päällä saatikka olisi täysi informaatio Helsinkiin tai ministerille asti.


Kolmen eri toimivaltaisen viranomaisen tilanteen vaatimaan aukottomaa yhteistyöhön saaminen ja vielä kaukana Helsingistä on erittäin vaativa tehtävä. Jos siinä on ollut ongelmia, ulkoministeri on viimeisiä, jolle asiasta kerrotaan. On tietenkin mahdollista ja erityisesti toivottavaa, että se olisi onnistunut.


Mutta sitten tulee vastaan yhteistyö toisen suvereenin maan ja tässä vielä vanhan keisarillisen suurvallan kanssa. Itävallasta tiedän sen verran, että siellä turvallisuusasioissa on myös eri viranomaistahojen välillä vahvaa vääntöä ja olin yllättynyt, että sieltä selvästi terroristiseen eli meikäläisittäin selvästi siviilialoille kuuluvaan tilanteeseen on lähetetty vetovastuuseen sotilastiedustelu.


Kahden valtion viranomaistahojen sisäisten tilanteiden jälkeen vastaan tulee näiden valtioiden yhteistyö erittäin vaikeassa operaatiossa, joka edellyttää toimivalta ryhmältä saumatonta yhteistyötä ja luottamusta. Tavallisin tilanne kaikissa kansainvälisissä operaatioissa on keskinäinen kisailu. Mutta jos monikansallisen tiimin toiminta paikan päällä ei pelaa, kaikki kymmenien ylätasojen toimijoiden hyvä henki ja vastaava menevät hukkaan.


Suomessa poliisi vuotaa jatkuvasti, mutta Itävallan yhtä vähän kuin Suomenkaan sotilastiedustelun tarkoitukseton vuoto on pois laskuista. Lisäksi sotilastiedustelut ovat puolustusvoimiensa ylimmän johdon suorassa kontrollissa. Tässä tapauksessa joku tai jotkut Itävallan sotilastiedustelussa eli armeijassa ovat polttaneet päreensä. Samalla on tietenkin muistettava, että siellä on Suomea pitempi perinne ja kokemus tällaisissa asioissa mutta myös vanhan keisarillisen suurvallan asenne melko hiljakkoin valtioiden kartoille päässeiden suuntaan.