Blogi

”Sota vai rauha Suomelle”, 150 vuotta

 

Tämä toukokuun 12. päivä on myös Snellmanin päivä. Nyt se on myös Suomen ulkopolitiikan merkkivuosi. Toukokuussa 1863 Snellman julkaisi Litteraturblad –lehdessä pitkään kantaneen kirjoituksen Sota vai rauha Suomelle.

 

Snellmanin perusteesi oli:

 

”Tämä on se, mitä minä haluaisin, jos vain voisin, teroittaa lähtemättömästi maanmiesteni vakaumukseen: kansakunnan tulee luottaa ainoastaan itseensä.

Tällainen vakaumus pitää sisällään, että kansakunnan ei tule haluta ja tavoitella mitään muuta kuin mitä sen voima riittää saavuttamaan ja säilyttämään.”

 

Taustana oli saman vuoden Puolan kapina. Euroopassa oli laajaa keskustelua, että Ranskan Napoleon III tekisi intervention ja aloittaisi näin sodan Venäjää vastaan. Ruotsissa ja Suomessa oli mielialaa, että suomalaisten tulisi käyttää tilaisuutta hyväkseen asettumalla Ranskan puolelle. Snellman kuvaa artikkelissaan tylysti, mitä siitä seuraisi ja teki tuon johtopäätöksen.

 

Suomalaiset malttoivat mielensä ja kasvattivat voimiaan niin, että ne riittivät itsenäisyyteen ja sen puolustamiseen.

 

Sen jälkeen Snellmanin reaalipolitiikan idea on ollut käytössä kunkin ajan mukaisessa muodossa. Venäjä ei tarvitse Suomea itselleen omistukseensa vaan sen intressi täällä on se, että Suomesta ei tule sen mahdolliselle sotilaalliselle vastustajalle eteen työnnettyä tukikohtaa Venäjää vastaan.

 

Suomen on siis itse pidettävä huolta uskottavasta itsenäisestä puolustuksestaan. On järkevää hankkia kriisitilanteeseen tukea, mutta ei missään tapauksessa niin, että jäisimme siitä riippuvaisiksi tai tuen antaja saisi Suomesta tukikohdan Pietaria tai Murmanskia vastaan. Jos tuesta tuleva keskinäisriippuvuus on sellainen, että se estää itsenäisen toiminnan, voisimme olla mahdollisessa tositilanteessa toimintakyvytön. Jos taas tuen antaja saa Suomesta itselleen tukikohdan, tuon tuen antajan ja Venäjän konfliktissa Venäjän ensimmäiset toimet suuntautuisvat tätä sen vastapuolen tukikohtaa vastaan.

 

Tämä kuvio on toistunut aikaan sidotulla tavallaan aina kun Euroopassa on tapahtunut poliittisia muutoksia, viimeksi Neuvostoliiton hajotessa ja NATO:n laajentuessa itään. Vähemmän dramaattisessa muodossa samantapainen kuvio on nytkin menossa, kun maan NATO –ryhmittymä ajaa jäsenyyttä.

 

Vuonna 1863 Snellman voitti kamppailun ulkopolitiikan suunnasta. Vuosi jatkui hänen teesinsä mukaisesti.

 

Elokuun 1. päivänä keisari hyväksyi Parolassa kieliasetuksen, joka teki suomenkielen tasavertaiseksi ruotsin kanssa. Syyskuun puolivälissä avattiin valtiopäivät, ensimmäiset sitten1809. Sen muistoksi Suurtorilla Aleksanteri II:n patsaassa on vain yksi merkintä: 1863.